Ryhmätoiminnalla on yhteys elämäntyytyväisyyteen

Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminnan vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen haastatteli Hilma Tölliä.

Kerro kuka olet?

Olen Hilma Tölli, valmistuin Ikääntymisen asiantuntija -tutkinnosta (Fysioterapeutti, YAMK) tammikuussa 2024. Minulle kuuluu hyvää, takana on opettavainen ajanjakso opintojen parissa. Nyt opintojeni päätyttyä on ollut mukava palata tavalliseen arkeen. Iloitsen lisääntyvästä valon määrästä, heräävästä luonnosta ja lintujen laulusta.

Mikä sai sinut kiinnostumaan mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö Vanhustyön keskusliiton toiminnoista?

Olen aikaisemmin tutustunut Vanhustyön keskusliittoon (VTKL) järjestönä. Arvostan työtä, jota VTKL tekee monella eri tasolla ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Erityisesti osallisuus, hyvinvoinnin edistäminen, yksinäisyyden lievittäminen ja turvallisuuden ylläpitäminen arjessa ovat teemoja, jotka minua henkilökohtaisesti kiinnostivat. Ajattelen, että myös ennaltaehkäisevä näkökulma on tärkeä. On arvostettavaa, että VTKL tekee vaikuttamistyötä monella eri tasolla, se on mielestäni tässä ajassa todella tärkeää!

Nämä olivat syitä siihen, miksi olin yhteydessä Vanhustyön keskusliittoon opinnäytetyöhön liittyen. Olin havainnut, että VTKL puhuu ihmisoikeuksista ja arvokkaasta vanhuudesta ja minulla oli mielikuva, että tätä työtä tehdään aidosti – käsitys, että työtä tehdään sydämellä ja arvot ohjaavat toimintaa, on vahvistunut opinnäytetyötä tehdessä. Arvostan monipuolista toimintaa, jota VTKL järjestää ja toteuttaa.

Mitä haluat nostaa esiin opinnäytetyöstäsi?

Työni tulokset antoivat viitettä siitä, että Omahoitovalmennus-toiminta on hyödyllistä ja kannattavaa. Osallistujien ryhmästä antamat palautteet kertovat olennaisen, esimerkiksi se, että kaikki suosittelevat Omahoitovalmennus-toimintaa toisille samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville. Mielestäni on merkittävää, että kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä yhdessä käytyihin keskusteluihin. Itseäni kosketti erityisesti ryhmässä tapahtunut vahva ystävystyminen – miten lyhyessä ajassa ihmiset kokivat ystävystyneensä. Sekä muistisairautta sairastavat, että heidän puolisonsa kertoivat saaneensa Omahoitovalmennus-ryhmästä itselleen vertaistukea. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että ryhmätoiminnalla voi olla yhteyttä elämäntyytyväisyyteen.

Kertoisitko, millainen opinnäytetyösi on?

Kyseessä on määrällinen ja kuvaileva tutkimus, jossa tarkasteltiin Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuvien iäkkäiden ihmisten elämäntyytyväisyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Työn keskiössä on varhaisvaiheen muistisairautta sairastavien iäkkäiden ihmisten ja heidän puolisoidensa näkökulmat. Kyseessä oli Seinäjoen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Ikääntymisen asiantuntija- tutkinto-ohjelmasta. Työ toteutettiin artikkelimuotoisena opinnäytetyönä.

Oli mielenkiintoista opetella artikkelimuotoisen opinnäytetyön tekemistä. Työn toteuttaminen yhteiskirjoittamismenetelmällä oli opettavainen kokonaisuus.

Miksi tämä aihe on tärkeä ja ajankohtainen?

Aihe on tärkeä ja ajankohtainen hyvin monellakin tavoin. Ensimmäisenä tulee mieleen väestörakenteen muuttuminen, ikääntyneiden määrän ja muistisairauksien määrän kasvu – ja sitä myötä myös omaishoitajien määrän kasvu. Eli jo pelkästään tämän vuoksi aihe on tosi tärkeä ja ajankohtainen. Heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevat ihmiset ja arvokas ikääntyminen tulisi turvata. Ajankohtaiset säästötoimenpiteet ja iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat päätökset vaikuttavat huolestuttavilta. Ennaltaehkäisevät ja osallisuutta edistävät toiminnot ovat tärkeitä, ja niihin tulisi lisätä resursseja. Myös tasavertaisuus on tärkeä näkökulma – jokaisella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä palveluiden äärelle.

Koen, että Omahoitovalmennus-toiminnasta on hyötyä myös pitkän aikatähtäimen näkökulmasta, sillä Omahoitovalmennus-ryhmissä pyritään itseohjautuvuuteen. On tärkeää antaa taitoja, tietoa ja valmiuksia ihmisille, jotta he eivät jäisi yksin muuttuneessa ja haastavassa elämäntilanteessa. Me kaikki vanhenemme ja suurimmalla osalla on lähipiirissä myös korkean iän saavuttaneita henkilöitä, muistisairaita ja heidän omaisiaan – tämä aihe koskettaa oikeastaan meitä kaikkia.

On tärkeää korostaa mahdollisuutta osallistua Omahoitovalmennus-toimintaan, joka mahdollistaa erilaisen lähestymistavan muistisairauden varhaiseen vaiheeseen. On tärkeää, että tieto toiminnasta, josta on saatu hyviä tuloksia tavoittaa mahdollisimman laajasti ihmisiä eri puolilla maata.

Millaisia tuloksia sait? Mitä muuta haluat nostaa esiin tähän aiheeseen liittyen?

Ensimmäiseksi haluan nostaa esiin elämäntyytyväisyyden. Elämäntyytyväisyyttä raportoivia oli enemmän OHV-ryhmän jälkeen kuin ennen sitä. Nämä erot olivat pieniä, mutta tulos antoi viitteitä toiminnan kannattavuudesta elämäntyytyväisyyden näkökulmasta. Elämäntyytyväisyydestä löytyi yhteys sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ryhmäläiset kokivat tärkeäksi vertaisten tapaamisen. Elämäntyytyväisyydellä oli positiivinen korrelaatio muiden ihmisten näkemisen ja ihmissuhteisiin tyytyväisyyden kanssa. Tulokset osoittivat, että erityisesti vertaistuki ja sosiaalinen kanssakäyminen olivat ryhmätoiminnassa tärkeää.

Tulokset antoivat viitteitä siitä, että sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki olivat osaltaan mahdollistajina elämäntyytyväisyydessä. Voidaan olettaa, että ne ainakin tukevat tätä. Muistisairautta sairastavat hyötyivät uuden tiedon saamisesta ja heidän puolisoilleen erityisesti ystävystyminen oli tärkeää. Vertaistuki oli tärkeää sekä puolisoille että muistisairautta sairastaville. Tulosten perusteella voi ajatella, että OHV-ryhmä mahdollisti sen, että osallistujat saivat kokea vertaisuutta ja ryhmässä käydyt avoimet keskustelut mahdollistivat omakohtaisten kysymysten asettamisen.

Erityisesti puolisot kokivat tärkeäksi sen, että ryhmässä puhuttiin parisuhteesta. Avoimet yhteiset keskustelut koettiin tärkeiksi sekä oman puolison että toisten ryhmäläisten kanssa. Omahoitovalmennus-ryhmässä oli mahdollista myös keskustella omista tunteista ja muistisairauteen liittyvistä teemoista. Oletettavasti tämä on tukenut myös ystävystymistä, sillä näiden teemojen välillä löytyi positiivinen yhteys.

Miten tuloksia voisi hyödyntää jatkossa?

Toivoisin, että mahdollisimman moni saisi tietoa tästä Omahoitovalmennus-toiminnasta. Toivon, että Vanhustyön keskusliitossa voidaan hyödyntää tuloksia Omahoitovalmennus-toiminnan kehittämiseen. Yleisesti nämä tulokset vahvistivat toiminnan kannattavuutta.

Toivon, että tieto Omahoitovalmennus-toiminnasta lisääntyisi mahdollisimman laajalle, jotta mahdollisimman moni voisi hyötyä toiminnasta muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Itsekään en tiennyt tästä toiminnasta ennen kuin lähdin tekemään opinnäytetyötä ja vaikutuin siitä, että tällaista toimintaa on olemassa. Toivoisin, että mahdollisimman moni voisi saada siihen osallistua ja että tämänkaltainen toiminta olisi saavutettavaa mahdollisimman monelle ympäri Suomea. Voin opinnäytetyöni perusteella suositella Omahoitovalmennus-toimintaa ja osallistumista Omahoitovalmennus-ryhmään.

Mitä tulisi seuraavaksi tutkia ja kehittää aiheen tiimoilta?

Tästä aiheesta tarvitaan lisää tietoa. Olisi kiinnostavaa tarkastella myös yksinäisyyttä, sillä Omahoitovalmennus-toiminta laajenee tänä vuonna myös yksin asuville ja yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille muistisairauden varhaiseen vaiheeseen. Myös parisuhteen näkökulmaa olisi mielenkiintoista tarkastella tarkemmin.

Lue artikkeli

SeAMK Journalissa julkaistiin 25.4.2024 Omanhoitovalmennus-toiminta käsittelevä artikkeli. SeAMK Journal on Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisema tieteellinen, vertaisarvioitu verkkojulkaisu.

Linkki artikkeliin: Omahoitovalmennukseen osallistumisen merkitys varhaisvaiheen muistisairautta sairastavien ja heidän puolisoidensa elämäntyytyväisyyteen