Vanhustyö-lehti

Pakina:

KETTULAN KYLÄSSÄ TAPAHTUU – Arpajaisvoitto

Rannan Maija käveli iloisena kohti Kettulan kylän postitoimistoa. Hän oli osallistunut Maaseutu-seuran arpajaisiin, jossa oli päävoittona keittiön monitoimikone. Raaputuspinnan alta oli paljastunut kolme vasaraa ja se tiesi voittoa, niin hän uskoi.

Ihmeissään moottorin pörinästä Rannan Maija kääntyi ympäri ja näki Sanelman ajavan häntä kohti.

– Päivää Rannan Maija, mihin matka? Sanelma kysyi naapuriltaan.

– Päivää Sanelma! Tuonne postitoimistoon vaan. Entä sinä?

– Kattia kanssa! Hymysi on niin veikeä, että kyllä sinä juoniasi taas punot Maija. Kerro pois vaan! Elmerikö sinut asioille lähetti?

Sanelma sammutti moottorin ja nousi reippaana Pappa-Tunturinsa selästä. Rannan Maija pudisti päätään vakavana.

– Voi Sanelma! En minä Elmeriä ole tänään nähnytkään. Tätä arpajaisvoittoa minä olen menossa hakemaan, Maija selitti ja otti arvan taskustaan näyttäen sen Sanelmalle.

– Ai sinäkin osallistuit arpajaisiin. Minäpä se varmasti sain päävoiton! Katso vaikka, Sanelma sanoi ja näytti omaa arpaansa, jossa komeili kolme kaulinta.

Rannan Maija tirskahti nauramaan nähdessään kaulimet. Kuinka ne sopivatkaan Sanelman arpaan.

– Mutta Sanelma hyvä, eihän arpajais- säännöissä sanottu mitkä kuvat antavat päävoiton. Siinä on pääpalkintona ilmoitettu vain, monitoimikone, Rannan Maija selitti.

– Höpsis! Kyllä minä tiedän, että minä se voitan pääpotin! Nyt kyytiin ja sassiin. Mennään yhdessä postille niin saat sinäkin sitten onnitella minua, sanoi Sanelma tomerasti ja nousi jälleen Pappa-Tunturinsa selkään.

– Älä sitten aja hurjan lujaa Sanelma, Rannan Maija sanoi huolestuen naapurinsa tuimasta ilmeestä.

– Hiljaa nyt ja kyytiin, Sanelma tiuskaisi ja päräytti lisää kaasua.

Rannan Maija istui Pappa-Tunturin kyytiin ja oli pudota, kun Sanelma painoi kaasua. Onneksi tämä tarttui kyyditsijäänsä tiukasti kiinni.

Niin kaksi neitosta matkasivat yhdessä hameen helmat hulmuten postitoimistolle, jossa oli jo muitakin arpajaisiin osallistuneita. Koko kylän väki oli jännittämässä, kuka mahtoi olla päävoiton saaja.

– No niin, täältä tulee päävoittaja, julisti Sanelma heti ovella ja käveli ilosta hehkuen postineidin luo. Rannan Maija seurasi perässä ja tervehti nyökäten muita asiakkaita.

– Annahan se arpalippusi tänne Rannan Maija, huudahti Sanelma napaten arvan saman tien naapuriltaan ja antoi molemmat postineidille.

Hetken kuluttua Sanelma ja Rannan Maija saivat paketit.  Uteliaat Kettulan kyläläiset kerääntyivät katsomaan mitä niistä voitoista paljastuisi.

– Voi veikkonen sentään, Sanelma huokaisi pettyneenä katsoessaan komeaa puista kaulinta.

– Ei tainnut osua päävoittoa meille, Rannan Maija tirskui ja heilutteli omaa palkintoaan, pientä nikkarointi vasaraa ilmassa.

– No ei, mutta kyllä minä kahvit meille keitän ja pullatkin leivon nyt kun on näin hieno kaulin, Sanelma nauroi.

Yhdessä neidot lähtivät pullakahville Sanelman luo. Varmasti pienelle vasarallekin löytyisi myöhemmin käyttöä.

Teksti ja kuva: Tuulia Marjanen

Vanhustyö-lehti on ajan hermolla

Vanhustyö-lehti seuraa edelleen vanhuusalan kehitystä ja ilmiöitä, nostaa esille iäkkäiden oman äänen sekä kertoo kehittämistoiminnan tuloksista ja tutkimuksista.

Vanhustyö-lehden sisältö on suunnattu vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille, mutta tuomme myös ikääntyneiden oman äänen. Siinä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti.

Vanhustyö-lehti

• toimii tukena vanhuusalan henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä
• toimii lähdemateriaalina opetuksessa
• auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä
• sopii myös omaishoitajille ja ikääntyneille ihmisille.