Vaikuttaminen

Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin

Koti on siellä, missä on hyvä ja turvallinen olla. Koti on tunne ja turvallinen paikka, jossa voimme elää hyvää arkea – jokaisen oikeutta valita itse oma kotinsa tulee vaalia. Hyvä koti tarjoaa mahdollisuuden saada apua ja tukea, tarpeen mukaan.

Kotona asuminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun kunto on riittävän hyvä ja kotona asuminen turvallista. Kotihoitoa tarvitaan ajoissa ja riittävästi – ketään ei voi jättää omaan kotiinsa heitteille.

Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo yli 1,5 miljoonaa. Tarvitsemme monimuotoisia ja erilaisia asumisen ratkaisuja, joissa elämätilanteeseen sopivat palvelut ovat saatavilla helposti ja oikeaan aikaan. Asumisen vaihtoehtojen tulee vastata erilaisiin elämäntilanteisiin ja tukea yhteisöllisyyttä läpi koko moninaisen vanhuusiän.

Haaste
Tarvitsemme vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia asumiseen ja hoivan järjestämiseen – kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välissä on tilaa muille ratkaisuille. Uudet palvelut, ennaltaehkäisevät, kevyet tukitoimet ja yhteisöllisen asumisen mahdollistavat ratkaisut edellyttävät saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän kesken – yli maankäytön, soten ja hyten toimialarajojen.

Pitkää ikää on vaalittava

Yli 65-vuotiaita suomalaisia on reilusti yli miljoona ja määrä kasvaa. Oikeus hyvinvointiin, turvalliseen arkeen ja osallisuuden tunteeseen säilyy läpi elämän.

Kolmas ja neljäs ikä, hopeaikä, ikääntyminen, vanhuus. Elo ikääntyvänä on vuosikymmenten arvokas matka, josta suurimmalle osalle vanhuus toimeliasta ja aktiivista aikaa. Vanhat eivät ole massaa, jonka voi kuitata yhdellä virkkeellä saati sanalla. Ikääntyvät ja ikääntyneet ovat eri ikäisiä, innostuneita, aktiivisia, osallistuvia ja kuluttavia, ostovoimallaan monia palveluita kannattelevia ihmisiä.

Eläkeläiset ovat olleet ja ovat voimavaramme – miten paljon näillä ihmisillä onkaan osaamispääomaa, jota ei ole varaa hukata!

Haaste
Ikäihmisten osaaminen ja näkemys on ymmärrettävä ottaa käyttöön palveluiden, yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Oikeus hyvinvointiin, turvalliseen arkeen ja osallisuuden tunteeseen säilyvät läpi elämän. Osallisuuden tunnetta on vaalittava kaikin keinoin.

Ei huolta huomisesta – vai viisaasti ja vastuullisesti kohti vanhuudenpäiviä?

Suomalainen voi viettää neljänneksen – tai jopa kolmanneksen – elämästään eläkkeellä. On suurta viisautta varautua vanhuuteen varhain, viimeistään viisikymppisenä. Ole oman ikääntymisesi asiantuntija!

Oman vanhuusiän suunnittelu on osa normaalia elämänkulun suunnittelua: vanhuuteen varautuminen on ennakointia, jotta ikävaihe olisi mahdollisimman hyvä, laadukas ja turvallinen. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ikävuosiin voi varautua monilla elämänalueilla. Tietoa on tarjottava eri kanavia ja verkostoja vaikuttavasti hyödyntäen. Tutustu vanhuuteen varautumisen sivustoon vanheneminen.fi

Meillä jokaisella on vastuu itsestämme ja lähimmäisistämme varautuessamme vanhuuteen. Yhteiskunnan tasolla on tehtävä viisaita päätöksiä samaan aikaan kun resurssit pienenevät ja tarpeet kasvavat.

Haaste
Jotta tietoa vanhuuteen varautumisen keinoista on tarjolla, tarvitaan tiivistä yhteistyötä järjestö-, kansalais- ja viranomaistoimijoiden kesken – kohdennetaan yhdessä resurssit oikein ja tehdään vaikuttavaa yhteistyötä. On myös voitava keskustella rohkeasti siitä, mihin jokaisella meistä ja mihin yhteiskunnalla on varaa.

Järjestötaustaiset, yhteiskuntavastuulliset palveluntuottajat kehityksen kelkkaan

Ikääntyvien palveluissa on viime kädessä kysymys arvostavista kohtaamisista arjessa. Vanhustyön palveluja tuottavien on kyettävä varmistamaan hyvä, arvokas elämä jokaiselle.

Yhteiskuntavastuullisesti toimivilla järjestöillä, säätiöillä ja yrityksillä on tärkeä ja ainutlaatuinen rooli palveluiden tuottamisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä kaikkialla Suomessa. Järjestöissä piilee valtava voima, jota suomalaisen hyvinvointikentän ja palvelujärjestelmän ei ole varaa menettää.

Sote-järjestöjen yhteiskunnallinen merkitys

Sote-palveluja tuottaa Suomessa yhteensä yli tuhat järjestöä, joissa työskentelee yli 37 000 työntekijää. Näiden järjestöjen yhteenlaskettu liikevaihto on jopa 2 miljardia euroa. Vanhustyön keskusliiton jäsenistöstä 200 järjestöä tuottaa palveluja ikäihmisille eri puolilla Suomea.

Valinnanvapaus edellyttää vaihtoehtoja, joista valita – järjestötaustaisen toiminnan tulee olla yksi vaihtoehto.

Tarvitsemme Suomessa tiiviitä kumppanuuksia ja monituottajamallin, jonka myötä erilaisten toimijoiden toisiaan täydentävä osaaminen saadaan käyttöön ja kasvamaan.

Haaste
Sote-ratkaisuissa ja valinnanvapauslain valmistelussa on turvattava yhteiskuntavastuullisesti toimivien järjestöjen, säätiöiden ja yritysten mahdollisuudet tarjota osaamistaan ja palveluitaan. Maakuntien on annettava tilaa myös pk-yrityksille ja järjestötaustaisille toimijoille.

Monituottajamalli edellyttää avointa yhteistyötä. Kun järjestöt jakavat osaamistaan ja hyödyntävät verkostoja ja alustatalouden mahdollisuuksia, ne säilyttävät kilpailukykynsä ja voivat tarjota houkuttelevia, asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kilpailukykyisiä sosiaali- ja terveyspalveluita.