Digitaidot arjessa eli DADL – digital activities of daily living

Digiklinikka, QR-koodi, aikataulu-, sää- ja uutissovellus. Kaikkien näiden käyttäminen ovat useimmille meistä arkista digitaalista toimintaa. Taskussa on älypuhelin, jolla voi koska tahansa tarkistaa bussiaikataulun tai lääkereseptit terveystiedoissa. Digitaalisten palveluiden käyttäminen perustuu digitaidoille, joiden osaamisoletus on viime vuosina vahvistunut entisestään.

Hyvinvointialueen puhelinvaihteessa kysytään odotellessa “Oletko jo asioinut Digiklinikalla?”, mutta kysymyksen jälkeen ei kerrota, mistä saisi apua Digiklinikan käytön aloittamiseen. Hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyy kuulemma hyvät ohjeet. Mitä jos en käytä verkkosivuja?

Digitaalinen kuilu jakaa edelleen kansalaisia

Digitaitojen tarpeellisuudesta ja edistämisestä puhuttiin vilkkaasti viitisen vuotta sitten digipalvelulain (2019) voimaantulon myötä. Kansalaisia kannustettiin omaksumaan digitaidot, tämän päivän kansalaistaidot. Samalla kun monien digitaidot ovat arkipäiväistyneet, on edelleen iso joukko ihmisiä, joiden digitaidot ovat olemattomat tai hyvin heikot. Niin sanottu digitaalinen kuilu, digital divide, jakaa ihmisiä sen mukaan, miten taitavasti he surffaavat digitaalisten palveluiden aalloilla.

Kaikilla ei ole tarvittavaa laitetta ja verkkoyhteyttä

Todella moni elää arkeaan ilman verkkoyhteyttä. Arvion mukaan ikääntyneissä on tällä hetkellä noin 330 000 täysin sähköisten palveluiden ulkopuolella olevaa ja saman verran ikääntyneitä, jotka kokevat taitonsa riittämättömiksi asiointiin (Topo ym. 2024). Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että naapureissani on useampikin ikäihminen, jotka kuuluvat tähän joukkoon. Heidän kanssaan jutellessa on tullut selväksi, että monella toimeliaalla ikäihmisellä ei ole kodissaan verkkoyhteyttä, eikä sellaiselle vaikuta olevan tarvetta. Asiat hoituvat muuten. Monella täysin ilman digipalveluita elävällä taitaa kuitenkin olla läheinen, joka auttaa tarpeen tullen. Läheisten avun merkitys on iäkkäille valtava, ja se vaikuttaa myös digitaalisten palveluiden käytössä.

Ikä ei ole digitaidokkuuden ratkaisevin taustatekijä. Kaiken ikäisissä ihmisissä on sekä digitaitureita että digitaalisia toimintoja vierastavia. Iäkkäillä henkilöillä on tyypillisesti vähemmän pakkoja, mahdollisuuksia ja tukea kehittyä digitaalisten sovellusten käyttäjänä. Tämän vuoksi moni iäkäs kokee ulkopuolisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Heillä on usein myös selvästi vähemmän ja vanhempia laitteita kuin useimmilla työikäisillä.

Vanhusasiavaltuutetun (Topo ym. 2024) viime vuoden toimintakertomuksesta ilmenee, että 25 % vanhusasiavaltuutetulle tulleista kansalaisyhteydenotoista nousi esiin digitalisoitumisen ja sen aiheuttamat haasteet kuten syrjäytymisen, väheksytyksi tulemisen ja kokemuksen “toisen luokan kansalaisuudesta”. Vierailin syksyn aikana muutamassa eläkeikäisten opistoryhmässä ja näissä aktiivisten seniorien ryhmissä nousi esiin se, miten yhteyden saamisen vaikeus palveluihin turhautti monia. Iäkkään kokemuksia kuunnellessa tuli vaikutelma, että yhteyksien parantamiseksi kehitetyt digitaaliset väylät tuntuvatkin monen iäkkään näkökulmasta aivan päinvastaisesti vaikeuttavan yhteyden saamista.

Digitaidot elämän päivittäisenä toimintona, DADL

Miten digitaitoihin liittyvä tuen tarve olisi sitten helpompi tunnistaa nykyistä paremmin? George Mois ja Wendy Rogers (2024) ehdottavat, että digitaitojen osaaminen nostettaisiin toimintakyvyn arvioinnissa selkeämmin osaksi päivittäisten taitojen arviointia jo vakiintuneiden toimintakyvyn arviointivälineiden rinnalle. Tämä kuulostaa järkevältä. Digitaidoista kysyminen auttaisi tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja ongelmaan osattaisiin etsiä ratkaisut eli tarvittava neuvonta ja digituki. Mois ja Rogers (emt.) jopa ehdottavat digitaalisen hoivaajan tai tukihenkilön (digital caregiver, digital support partner) nimikkeen käyttöönottoa henkilölle, joka tukee digitaalisten toimintojen käytössä tarpeen mukaan.

Moisin ja Rogersin (2024) artikkeli toteuttaa digitaidoille samanlaisen huolellisen erittelyn, mikä aikoinaan yli puoli vuosisataa sitten tehtiin päivittäiselle toimintakyvylle, kun ADL:t (activities of daily living) ja IADL:t (instrumental activities of daily living) kuvattiin. On itsestään selvää, että päivittäisen toimintakyvyn osa-alueet ovat digitalisoituneessa tietoyhteiskunnassa erilaisia kuin esidigitaalisessa yhteiskunnassa. Laitteen ja verkkoyhteyden hankinta, sovelluksen lataaminen, käyttäjätilin luominen ja sovelluksen käyttäminen nettimaksuineen ovat rutiineja, nykyajan päivittäisiä toimintoja, eikä niiden kaikkia vaiheita ja osaamisen edellytyksiä tule juuri enää ajatelleeksi. Aikoinaan kun työtehtäviini kuului myös seniorien digituki, käytimme digitaitojen osaamisen vertauskuvana autolla ajamista. Kokenut kuljettaja ei ajaessaan mieti ajamisen eri tekoja ja vaiheita. Autolla ajamisen opetteluun kuitenkin tarvitaan auto, opettaja ja aika paljon harjoittelua. Aivan ensimmäiseksi tarvitaan auto ja digitaitojen opetteluun älylaite.

Digitalisaatiosta on monenlaista hyötyä, mutta auttavat kädet tarvitaan edelleen

Moisin ja Rogersin (2024) avaus digitaidoista päivittäisen toiminnan osa-alueena kääntää suhtautumisen digitaitojen painoarvosta uudenlaiseen asentoon. Kyvyttömyys selviytyä jostakin päivittäisestä toiminnosta vaatii asianmukaisen ratkaisun. Ratkaisuja ovat tilanteen tunnistaminen, asianmukainen neuvonta ja tarpeen mukainen konkreettinen auttaminen. Kun toimintakyky heikkenee niin, ettei selviydy kodin siivoamisesta, jokainen ymmärtää, etteivät näppärät siivousvinkit ole oikea ratkaisu. Tarvitaan auttavat kädet eli ihminen, joka auttaa.

Tietoa digituesta:

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta.

Lähteitä:

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019.

Mois, George ja Rogers, Wendy (2024) Developing a Framework for Digital Activities of Daily Living. The Gerontologist, 64(10), gnae110. https://doi.org/10.1093/geront/gnae110

Topo, Päivi, Ahosola, Päivi, Backman, Saidi, Niemi, Mia ja Vuorela, Marjut (2024) Vanhusasiavaltuutetun kertomus toiminnastaan vuonna 2023 valtioneuvostolle. Helsinki.