Vanhuus on tulevaisuus
Julkaistu: 1.4.2025
Suomen väestö pitkäikäistyy ja se tulisi huomioida kattavasti yhteiskunnan rakenteissa ja päätöksenteossa niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Yhteiskunnan rakenteet on tällä hetkellä suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten.
– Tutkimus osoittaa, että pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta vaan elämä venyy keskeltä. Ihmisten elämään tulee lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia. He ehtivät tehdä elämässään enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa, kertoo professori Anu Siren.
Yli 65-vuotiaat ovat tutkitusti kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä. Lähes 80 prosenttia heistä käyttää äänioikeuttaan. Samanaikaisesti kansalaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että poliitikot syrjivät heitä.
Ikääntyvien ja iäkkäiden asia tulisi olla vaalien kantavana teemana. Ikääntyneet tarvitsevat turvallisen ja liikkumiseen kannustavan asuinympäristön, saavutettavia ja esteettömiä palveluja, sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavia ratkaisuja. Valtaosa yli miljoonasta ikääntyneestämme asuu kotona ilman säännöllisiä palveluja.
Vaalipuheissa pitäisi näkyä iäkkäiden merkitys yhteiskunnalle ja sen kansantaloudelle. Teemana pitäisi olla myös ikäystävällinen ja turvallinen asuinympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus iästä ja paikasta riippumatta.
Iäkäskin on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen
Ikäasenteissa ja iäkkäiden moninaisuuden tunnistamisessa on edelleen paljon parannettavaa. Vanhustyön keskusliiton vuonna 2024 teettämän kyselyn mukaan miesten mielestä eniten iäkkäitä syrjivät työnantajat, poliitikot ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Naisten mielestä syrjivimpiä olivat samat tahot, mutta hieman eri järjestyksessä: sosiaali- ja terveyspalvelut, poliitikot ja työnantajat.
Poliitikkojen nähtiin syrjivän etenkin 76–85-vuotiaita, terveyspalvelujen 66–75-vuotiaita, työnantajien 26–35-vuotiaita ja 46–55-vuotiaita sekä sosiaalipalvelujen 26–45-vuotiaita. Yli 85-vuoiaita syrjittiin vähän kaikkialla, poliitikkojen ja sote-palvelujen lisäksi myös kaupoissa, ravintoloissa ja joukkoliikenteessä.
Suomi oli vuonna 2024 huonompi maa asua, kun verrattiin vastaavaan vuonna 2022 tehtyyn kyselyyn. Miltei 40 prosenttia naisesta katsoi, ettei Suomi ole hyvä iäkkäille, kun miehillä osuus oli 24 prosenttia. Myönteisimmät arviot antoivat vanhimmat yli 85-vuotiaat (77 prosenttia) ja nuorimmat 16–25-vuotiaat (66 prosenttia) vastaajat.
Tulevat alue- ja kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehitykseen ja tulevaisuuteen. Muista vaikuttaa äänestämällä!
Teksti: Merja Lankinen
Blogikirjoitus pohjautuu kirjoittajan Vanhustyö-lehdessä 1/2025 julkaistuun artikkeliin.