Vanhan ihmisen kohtaaminen on vanhuuden kohtaamista

Olin viikonloppuna ystävän kummilapsen rippijuhlassa. Tapasin juhlassa ystäväni sukua, joita olen tavannut viimeksi nuoren kastejuhlassa noin 15 vuotta sitten. Tuona aikana vauvasta on kasvanut upea aikuistuva nuori ja kaikki me muutkin olemme muuttuneet aika lailla. Siinä, missä rippijuhlassa huomio kohdistuu aikuistuvaan nuoreen, päivän päätteeksi mielessä saattaa päällimmäisenä olla huomioit juhlien vanhimmista osallistujista. Viikonlopun seurueen vanhimmat vaikuttivat hyvävointisilta ja me keski-ikäisetkin saimme kiinni hyväntuulisesta juhlavireestä. On myös sellaisia juhlia ja tapaamisia, joiden jälkeen päällimmäisenä on huoli läheisestä ja epävarmuus siitä, miten olla huolen kanssa.

Sukupolvia yhteen tuovat juhlat ilmentävät koko elämän kirjoa. Juhlaseurueiden vanhimmat muistuttavat vanhuudesta, joka on loppujen lopuksi elämänvaiheista moninaisin. Ikääntyminen tuo tullessaan sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia kaikilla elämänalueilla. Kehon muutoksista ehkä puhutaan eniten, mutta muutoksia tapahtuu myös ajattelussa, tunne-elämässä ja yhteyksissä muihin ihmisiin. Vanhuus ja muutos herättävät ehkä ensimmäisenä mielikuvia menetyksistä ja vastoinkäymisistä, mutta myös vanhana toivutaan ja kehitytään ihmisinä monella tavalla.

Valtaosa iäkkäistä on aktiivisia kansalaisia, jotka osallistuvat perheen sekä suvun arkeen ja juhlaan, järjestöjen toimintaan sekä paikkakunnan politiikkaan. Ikääntymistä kuvaava uutisointi kuitenkin kohdistuu pääosin palvelujen leikkauksiin ja äärimmäisiin vanhuuden vaikeuksiin.

Vanhuuden moninaisuutta on juuri se, että kaikki yllä mainittu on totta ja sisältyy ikääntyvän yhteiskunnan kokonaisuuteen.

75-vuotias läheisesi on ikääntymisen asiantuntija

Iäkkäiden suuri määrä tarkoittaa myös sitä, että valtaosalla meistä on lähipiirissään entistä enemmän iäkkäitä perheenjäseniä, sukulaisia, naapureita ja muita läheisiä. Yhteydenpito ja yhteistyö ovat tärkeitä suhteiden ylläpidon kannalta ja auttavat ymmärtämään, miten vanheneminen vaikuttaa läheisten elämässä.

Kesäkauteen liittyvät tapahtumat ja juhlat voivat olla mahdollisuus tavata sellaisia ihmisiä, joita ei säännöllisesti tule tavattua. Tapaaminen voi yllättää, jos ihminen on viime kohtaamisesta muuttunut paljon. Ikääntymisen muutokset ovat vain osittain ennakoitavissa. Toisinaan emme muutu juuri lainkaan pitkään aikaan ja toisinaan yksi vuosi uuvuttaa ja muuttaa olemustamme arvaamattomasti.

Muutos toisessa muistuttaa myös omasta ikääntymisestä ja voi tuntua epämukavalta. Haurastuminen voi säikäyttää ja herättää huolta. Voi myös turhauttaa, jos ei voi olla läsnä, lähellä ja tukena toisen arjessa kuten haluaisi. Näissä tilanteissa kohtaamme yhteisen inhimillisen haavoittuvuutemme.

Miten sitten olla rauhassa kaikkien vanhenemiseen liittyvien epämukavuuksien kanssa, jotta voisimme nauttia vanhuuteen eli pitkään elämänkokemukseen liittyvistä hienoista ja arvokkaista asioista? Paras asiantuntija on vanha ihminen itse. Häneltä voi kysyä neuvoa.

 

Kirjoittaja työskentelee Ikävoimaa-ohjelmassa (2025-2028), joka tukee 75 vuotta täyttäneiden ihmisten psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ohjelmassa keskitytään erilaisiin elämän muutostilanteisiin, kuten puolison kuolema tai oman terveyden heikkeneminen. Yksi keskeisistä keinoista on etsivä työ. Käytännön kohtaamis- ja kehittämistyötä tehdään 12 ohjelmaan kuuluvassa osahankkeessa ympäri Suomen. Ikävoimaa-ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto, rahoittajana toimii Sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätietoa Ikävoimaa-ohjelmasta: www.vtkl.fi/ikavoimaa