Ajankohtaista

Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet (51 %) vastaajista. Vain 12 prosenttia kertoi, ettei käytä lainkaan kyseisiä palveluita.

Miten vastaajat kokevat hyvinvointinsa tason ja taiteen vaikutuksen hyvinvointiinsa eläkkeelle siirryttyään? Mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä? Mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin syys-lokakuussa 2019 Ilmarisen ja Taideyliopiston koordinoiman ArtsEqual-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetussa kyselytutkimuksessa, johon vastasi verkossa 510 Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen hiljattain saanutta vastaajaa.

Tuoreet eläkeläiset ovat terveitä ja voivat hyvin

Taiteen terveysvaikutuksia on tuotu viime aikoina esiin niin tutkimusraporttien kuin asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Terveysvaikutuksia korostamalla on pyritty myös lisäämään taiteen kiinnostavuutta ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa.

– Taide ei voi olla lääke, jos henkilö ei koe sitä itselleen merkitykselliseksi. Jos taiteella halutaan vaikuttaa ikääntyvien hyvinvointiin, tulisi varmistaa läpi elämän jatkuva taidetoimijuus eli monipuolinen, osallistuva ja merkityksiä luova suhde taiteeseen. Tärkeää on siis aktiivisuus jo työelämän aikana, kertoo tutkijatohtori Tuulikki Laes Taideyliopistosta.

– Tuoreet eläkeläiset kokevat terveytensä hyväksi ja elämänsä merkitykselliseksi. Tutkimme näitä tekijöitä säännöllisesti, ja myös edellisessä kyselyssä kaksi vuotta sitten tulokset olivat samansuuntaiset, kertoo tutkija Jouni Vatanen Ilmariselta.

– Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat omasta mielestään terveitä, pitävät elämänlaatuaan hyvänä ja tuntevat elämänsä merkitykselliseksi. Vastanneista jopa 40 % kokee, että taide on vaikuttanut heidän elämäänsä paljon tai erittäin paljon, Vatanen jatkaa.

Ilmarisen kyselyyn vastanneiden kesken erot koetussa hyvinvoinnissa ovat erittäin pieniä. Merkillepantavaa on siten hyvinvointinsa huonoksi tai todella huonoksi kokevien puuttuminen aineistosta.

Aiempi harrastuneisuus vaikuttaa taidetoimijuuteen eläkkeelläkin

Aiemmin taide- ja kulttuuriosallistumista on tutkittu useiden muiden viiteryhmien piirissä, mutta eläkesiirtymässä olevan väestön mahdollisuudet taiteen harrastamiseen ovat tähän saakka jääneet vähemmälle huomiolle.

Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet (51 %) vastaajista. Vain 12 prosenttia kertoi, ettei käytä lainkaan kyseisiä palveluita.

Suurin syy harrastamattomuudelle on kiire, pientä eläkettä saavilla raha

Ajanpuute mainitaan yleisimpänä syynä siihen, miksei taideharrastusta tulla aloittaneeksi tai osallistuneeksi kulttuuritoimintaan. Uudelle taideharrastukselle ei tahdo löytyä aikaa tuoreiden eläkeläisten kiireisestä elämästä johtuen. Motivaation puute ja taloudelliset syyt mainittiin vasta toiseksi ja kolmanneksi yleisimpänä syynä. Alle 1000 euron eläkettä saavat haluaisivat muita useammin aloittaa jonkin uuden taideharrastuksen. Heillä syinä harrastamattomuuteen korostuivat raha, seuran puute tai sairaudet.

Lue tiedote tutkimuksesta kokonaisuudessaan Ilmarisen sivuilta

iAreena-tapahtuman esitysmateriaalit

Lisätiedot

Tuulikki Laes, tutkijatohtori, p. 040 710 4373, tuulikki.laes@uniarts.fi

Jouni Vatanen, tutkija, p. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi

iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tapahtuma järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Tämän vuoden teemana oli Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää.