Ajankohtaista

Tätä pohdimme eräässä ikäihmisten yhdistyksen tapaamisissa keväällä 2025. Keskustelut toteutuivat kahtena kertana. Yhteensä 28 ikäihmistä osallistui molempiin keskustelukertoihin ja toisella kertaa oli mukana vielä kuusi uutta osallistujaa heidän lisäkseen. Keskustelutapaamiset olivat osa Työtä, tekijöitä ja osaamista – kehittämishanketta, jonka aikana on muun muassa tunnistettu työtehtäviä, joita voisi tehdä joku muu kuin hoitohenkilökunta. Näin voitaisiin mahdollistaa se, että hoitajilla jäisi enemmän aikaa hoitamiseen ja hoivaan.

Hankkeen aikana tällaisiksi työtehtäviksi tunnistettiin erilaiset toimintakykyä ja virkistystä ylläpitävät toiminnot. Toisaalta nämä hetket tunnistettiin myös tärkeiksi asukkaan toimintakykyä arvioiksi hetkiksi. Jos hetket tekisi joku muu, miten arviointia tulisi silloin tehdä?

Virkistäviä hetkiä, joita minä toivoisin omaan arkeeni

Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi keskustelutapaamisessa ideoitiin erilaisia ja eri vaatimustasoisia liikkumista ja voimaa tukevia hetkiä. Näitä olivat muun muassa metsäretket ja yhteiskävelyt, kuntosalilla käynnit, sauvakävely ja retket tanssilavalle. Marjastus, sienestys ja perunapellolla työskentely olivat esimerkkejä hyötyliikunnan merkityksestä. Entäpä sitten, jos voimavarat eivät riitä asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan? Ratkaisuiksi löydettiin tuolijumppa, käytäväkävelyt ja vuodejumppa. Kukkien istutus, puutarhanhoito tai luontoon tutustuminen asumisyksikön pihalla tuotiin ehdotuksissa tähän ratkaisuksi.

Kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi toivottiin tukitoimia muistin ja ymmärtämisen tueksi. Aivojumppaa saataisiin erilaisten pelien avulla. Bingo, muistipelit ja palapelit olivat sellaisia, joita voi pelata joko yksin tai yhdessä. Tietoa päivän tapahtumista saataisiin televisiota katselemalla ja lehtiä lukemalla joko yksin tai yhdessä. Elokuviin, teatteriin, oopperaan on mahdollista osallistua yhteisellä matkalla tai etäyhteydellä. Yhdessä tekemisen ja olemisen synnyttämää keskustelua toisivat myös valokuvien katselu, muistelut, leipominen tai askartelu ja piirtäminen yhdessä.

Yhteisiä hetkiä. Jospa muistaisin vielä kaikkien nimet.

Sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi kaivattiin mahdollisuutta olla yhdessä eri tavoin. Moni virkistävä toimintakykyä ylläpitävä toiminta on mahdollista toteuttaa yksin tai yhdessä, mutta juuri yhdessä olo koettiin tärkeäksi. Yhteiset lauluhetket, ruokailut, retket, juttutuokiot ja juhlapäivien vietot mainittiin esimerkkeinä. Miten mukavaa olisivatkaan yhteiset lettukestit. Sosiaalisuutta tukevia toimia kuvattiin myös olevan yhteydenpito ystäviin ja omaisiin. Yllätysvieraat, puhelinystävät ja piipahdukset kylässä näistä esimerkkimainintoina.
Psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämistä tukevat mielialaa ja virkistystä tuottavat hetket. Yhteiset musiikkiesitykset, eläinvierailut, erilaiset hemmotteluillat tai pelaamishetket onnistuvat hoivakodin arjessakin. Lisäksi retket vanhoihin asuinympäristöihin, teatteriin tai konsertteihin olisivat mahdollisia, jos voimavaroja on enemmän.

Yhdessäoloa, tavata tuttuja ja saa jutella ihmisten kanssa.

Millaista alueellista yhteistyötä voisi olla eri toimijoiden kanssa

Hoivakodin arjessa virkistäviä ja toimintakykyä ylläpitäviä hetkiä voidaan toteuttaa palveluita järjestävän organisaation henkilökunnan toimesta, mutta myös alueellisena yhteistyönä. Keskustelutapaamisissa tunnistettiin, että erilaisten hetkien toteuttajia voivat olla julkiset toimijat, yksityiset toimijat eri aloilta sekä erilaiset järjestöt ja yhdistykset. Toimijat voivat olla eri ikäisiä, lapsista eläkeläisiin. Myös vapaaehtoistyö sekä ystävien ja sukulaisten kanssa vietetty aika koettiin tärkeäksi.

Mitä toivoisin virkistyshetken toteuttajalta

Odotuksia ja toiveita syntyi keskustelutapaamisissa yhteensä 118 mainintaa.

Toimintakykyä ylläpitävän hetken toteuttajan olisi hyvä olla luonteeltaan empaattinen, iloinen ja sosiaalinen. Lisäksi olisi eduksi, että hän olisi luotettava, rauhallinen, rehellinen, avoin ja positiivinen. Kohtaamisissa innostuneisuus, kiinnostus ja kannustava asenne olisi hyväksi. Perehtyneisyys virkistyshetken teemaan sekä toimintaan osallistuvan ikäihmisen vastanottokyvyn ja kunnon arvioiminen ja sen vaikutusten ymmärtäminen on myös tärkeää.

Pystyy saamaan ryhmän kokoon ja innostuneeksi.

Tärkeiksi taidoksi mainittiin muun muassa tasavertainen kohtelu, erilaisten ihmisten hyväksyntä ja yhteiskykyisyys.

Kohtele muita niin kuin haluaisit kohdeltavan itseäsi.

Odotukset ikäihmisiltä tärkeitä yksilöllisen palvelutarpeen suunnitteluun ja arvioimiseen

Suositusten mukaan toimintakykyä arvioiva RAI-arviointi tulisi tehdä iäkkäälle palvelun käyttäjälle puoli- vuosittain ja aina tarpeen mukaan. Palveluita käyttävän henkilön odotukset ja kokemukset ovat tärkeitä asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi (1.) ja niiden näkyminen hoito- ja palvelusuunnitelmassa auttavat toimintakykyä ja virkistystä tukevaa toimintaa suunnitellessa (2). Niiden huomioiminen vahvistaa myös itsemääräämisoikeuden toteutumista (3). Tärkeää on myös tunnistaa henkilökunnan osaamistarve asukkaan tarpeiden tunnistamiseen, toimintakyvyn arvioimiseen sekä arviointitiedon hyödyntämiseen hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa (4).

Hankkeen aikana oli aiemmin ideoitu toimintakykyä tukevia virkistyshetkiä palveluasumisen henkilökunnan kanssa. Sama ja samalla tavalla toteutettu tuokio ei ole kaikkia varten, vaan jokaisen ikäihmisen toimintakyky ja voimavarat tulisi tunnistaa yksilöllisesti sekä myös suunnitelma niitä tukevista toiminnoista juuri hänen näkökulmastaan toteutettavaksi. Tätä myös hoitohenkilökunta korosti hankkeessa. Tässä artikkelissa toimme tämän ajattelun tueksi esiin ikäihmisten omaa ääntä siitä, mitä juuri he toivovat ja mitä odotuksia heillä näille hetkille on.

Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin -hanke on Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittama. Se toteutetaan Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Kirjoittajat:

Liisa Ranta, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Minna Launonen, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

1. Kehusmaa, S., Honkanen, S. & Saukkonen, P. 2024. Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023. Raportti 5/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/150082
2. Siponkoski, S. 2020. Kulttuurisen vanhustyön tietopohjaa rakentamassa. RAI-järjestelmän hyödyntäminen. Kulttuurisen vanhustyön AILI-verkosto. kulttuurisenvanhustyöntietopohjaarakentamassa.pdf
3. Valvira 2025. Ikääntyneen itsemääräämisoikeus ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/ikaantyneen-itsemaaraamisoikeus
4. Kakko, K., Pellosniemi, N., Heikkilä, R., Kela, L., Hietaharju, P. & Havulinna, S. 2024. Kansallisesti yhdenvertaisia iäkkäiden palveluja edistämässä. RAI-arviointivälineistön kansallisen käytön toimeenpanon tuki -hankkeen loppuraportti. Raportti 4/2024. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/149512