Ajankohtaista

Blogi: Paluu omaishoitoyhteiskuntaan?

Perhehoitaja silittää vaatteita ja vanhus nuokkuu taustalla.

Valtakunnan tasolla hyväntekeväisyysyhteisöjen jakamia ruokakasseja hakee moni eläkeläinen useissa kunnissa. Hyvinvointivaltiossa tämä ei voi jäädä vain katseella seurattavaksi. Hyvinvointivaltioon ei voi kuulua se, että elämäntyönsä tehnyt vanha ihminen joutuu hakemaan hyväntekeväisyyden varassa leipäänsä arjessa pärjätäkseen.

Myös kunnat voivat katsoa lakisääteisen tehtävänsä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toteutumiseen. Ovatko päätöksentekijät tietoisia tämän tehtävän sisällöstä, tavoitteista, velvoitteista ja tuloksista? Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen säilyy kunnan tehtävänä uudistuksista riippumatta.

Valtionosuus ikääntyneillä painottuneena maksetaan koko maassa. Se ei kuitenkaan sido kuntaa käyttämään saamaansa valtionosuutta ikääntyneiden hyväksi.

Ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tarve kasvaa väestön vanhetessa. Yhteiskunnan vaurastuminen ei näytä riittävän tarpeen mukaisten palvelujen tuottamiseen. Hämmästyttävästi olemme palaamassa omaishoitoyhteiskuntaan.

Iäkkäiden tarvitsemat julkiset kotipalvelut ovat vähentyneet heidän kokemaansa palvelutarpeeseen nähden. Ilmankos johtava sosiaalipoliitikkomme toteaakin, että enää ei olla samassa veneessä. Eriarvoisuus johtaa konflikteihin ja hyvinvoinnin sekä terveyden heikkenemiseen.

Säästötavoitteisiin perustuen maassamme toteutettiin ennen näkemätön laitospalvelujen alasajo, jonka sijaan halutaan kehittää ikääntyneiden kotihoitoa ja vahvistaa omaishoitoa. Laitoshoito onkin supistunut valtavasti, mutta sen korvaavaksi suunniteltu kotihoito on yhä puutteellista.  Ajatuksellisesti tässä hyödynnetään ikääntyneiden omaa vahvaa toivetta kotona asumisesta. Sitä ei kuitenkaan toivota ilman palveluja.

Vanhuspalvelulaissa säädetään ikääntyneiden hyvinvointia edistävistä palveluista. Tämän johdosta kuntien suositellaan edistävän iäkkäiden omatoimista toimintaa, eri toimijoiden – kuten järjestöjen – yhteistä tekemistä ja kunnan eri toimijoiden yhteistyötä hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Hyvää tarkoittavien ohjeiden noudattaminen jää helposti vain suositukseksi, ellei niiden toteutumista johdeta ja valvota. Mukaan astuu liukenevan vastuun laki, jonka perusteella ehkä joku muu hoitaa asian.

Sosiaalineuvos Jaakko Tuomen kirjoitus on osa #Seniorivaikuttajat blogia, jossa mukana ovat @Ikainstituutti @Valli_ry ja @VTKL10