Ajankohtaista

Meillä kaikilla on suhde mediaan ja mediataitoihin, vaikka emme sitä olisi koskaan ajatelleetkaan. Mediataitomme voivat olla vahvat tai heikot – ja voimme silti kokea niiden olevan jotain muuta kuin ne todellisuudessa ovat. Runsaan ja nopean tiedonkulun keskellä, kaikkien olisi hyvä miettiä, mistä omat mediataidot koostuvat.

ilman niitä voi olla hankala toimia nyky-yhteiskunnassa. Pelkkä laitteiden ja palveluiden käytön tekninen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan sisällöllistä lukutaitoa, jonka avulla digiä voi käyttää turvallisesti hyödyksi ja iloksi. Mediataidot ovat myös tärkeä avain erilaisten verkkohuijausten tunnistamisessa. Mediataitojen opettelun on hyvä kulkea käsi kädessä digitaitojen opettelun kanssa.
Mediakasvatusseura on määritellyt mediataidot näin: ”Mediataidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Mediataitoja ovat esimerkiksi mediatuottaminen, mediasisältöjen tulkinta, medialaitteiden käyttötaidot, tiedonhaun taidot, kriittisyys mediavälitteistä informaatiota kohtaan, mediavälitteiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ja vaikuttaminen median kautta sekä median käyttö elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukena.”.

Seniorien digitaidot

Vaikka seniorit ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, niin tilastollinen tosiasia on, että digitaitoisten osuus vähenee ja digiosaaminen heikkenee iäkkäämpien väestöryhmässä. Digi- ja väestötietoviraston teettämän Digitaitoraportin 2023 mukaan 65–74-vuotiaista vain puolella on vähintään digitaaliset perustaidot. Kun tarkastellaan seuraavaa ikäryhmää, huomataan että 75–89-vuotiaista digitaidottomien osuus on jopa 78 prosenttia.

Seniorien digitaidot ovat kasvaneet vuosien varrella ja tilastot ovat kohentuneet esimerkiksi vuosikymmenen takaa. Kansainvälisissäkin vertailuissa suomalaiset pärjäävät hyvin digitaidoissa. Ei voida kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole osallisina digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Seniorit tarvitsevat ja toivovat apua digilaitteiden käyttöön, sillä he haluavat pystyä hoitamaan asiansa itse. Iästä riippumatta ihmiset haluavat olla itsenäisiä. Monet myös haluavat oppia uutta ja päivittää taitojaan, mutta siihen tarvitaan apua.

Usein seniorien digiopastuksen opastuspyynnöt koskevat laitteiden peruskäyttöä. Opastusta tarvitaan asetusten hallintaan, erilaisten kosketustoimintojen käyttöön sekä soittamiseen. Toisaalta on myös paljon senioreita, jotka uivat digimaailmassa kuin kalat vedessä. Heidän joukostaan löytyvät myös vertaisopastajat, jotka opastavat ikätovereitaan digilaitteiden saloihin.
Tilastokeskus sekä Digi- ja väestötietovirasto ovat kartoittaneet seniorien digitaitoja. Seniorien mediataitoja on puolestaan käsitelty esimerkiksi Susanna Rivisen Ikäihmisten medialukutaidon geragogiikan kehittäminen design-perustaisen tutkimuksen keinoin -väitöstutkimuksessa sekä Kavin Aikuisten mediaosaaminen Suomessa -tutkimuksessa. Käytännössä seniorien mediataitojen kasvattaminen on kuitenkin vielä pitkälti ei-kenellekään kuuluvaa maastoa.

Seniorien tavoista ja kanavista seurata ajankohtaisia uutisia ei ole aiemmin koottua tietoa. Seniorien digiosallisuuden vahvistamisen parissa työskentelevä Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta tarttui haasteeseen ja teki kyselytutkimuksen seniorien käyttämistä medioista ja ajankohtaisen tiedon lähteistä elokuussa 2023.

Kyselytutkimus seniorien mediataidoista

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta teki kyselytutkimuksen Suomessa asuvien, yli 65-vuotiaiden seniorien mediataitoihin liittyen. Tutkimuksessa selvitettiin, mistä seniorit etsivät ajankohtaista tietoa ja mitkä ovat mahdollisia tiedonsaannin esteitä. Osana tutkimusta kartoitettiin lisäksi seniorien tottumuksia osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä näkemyksiä tiedon luotettavuuden arvioinnista.

Vastauksia kerättiin sekä digitaalisia palveluja käyttäviltä että ei-digitaalisia palveluja käyttäviltä, 65-vuotiailta mannersuomalaisilta kansalaisilta. Tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastattelututkimuksen ja sähköisen vastaajapaneelin yhdistelmänä elokuussa 2023. Tutkimuksen kokonaisotos oli yhteensä 800 haastattelua. Kyselyn toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy.

Tulosten perusteella seniorit seuraavat eniten kotimaan ja ulkomaan asioita sekä oman alueensa asioita ja uutisia. Kanavista ylivoimaisesti suosituin on televisio (95 prosenttia). Muita suosittuja kanavia ovat radio, printtilehtien digiversiot, verkkouutiset ja -sivustot. Suurin osa vastaajista kokee, ettei heillä ole tarvetta lisätä muiden kanavien seuraamista.

Seniorit tuntuvat olevan tyytyväisiä saamaansa tietoon, eivätkä he kaipaa uusia kanavia. Herää kuitenkin huoli tiedon yksipuolisuudesta ja mediakriittisyyden puutteesta, jos tietoja ei pystytä tarkistamaan muista tietolähteistä. Tieto kulkee maailman ympäri hurjaa vauhtia ja tarkentavia tietoja on löydettävissä monista kanavista, jos niitä osaa etsiä ja hyödyntää. Yhtä nopeasti leviävät valeuutiset ja erilaiset huijaukset, joiden kohteeksi voi joutua, jos keinot valheellisen tiedon tarkastamiseen ovat puutteelliset.

Kyselyn perusteella seniorit kokevat luotettavan tiedon arvioinnin olevan melko helppoa. Monet perustelivat vastaustaan hyvällä maalaisjärjellä, ja toisaalta hyvä niin. Maalaisjärki on hyvä perusta monelle päätökselle. Toisaalta yhä muuttuvia huijauksia on nykyään mahdotonta päätellä maalaisjärjellä. Jos vastaan tulee esimerkiksi video, jossa tunnettu henkilö kertoo omalla äänellään uskottavasti mielipiteitään, miten sen todenperäisyyden voi varmistaa. Joskus se voi olla lähes mahdotonta – ainakin todella vaikeaa. Maalaisjärki ei tällaisissa tilanteissa meitä välttämättä pelasta. Meillä tulee olla vähintään ymmärrys siitä, että tällaisten videoiden tekeminen on jo mahdollista ja ne tulevat yleistymään.

Samalla meidän tulee kuitenkin muistaa, ettei kaikkeen tietoon pidä suhtautua pelolla tai vainoharhaisesti. Myöskään usean uutiskanavan seuraaminen ei aina tee autuaaksi, vaan tietoa voi tulla jopa liikaa. Jokaisen on hyvä etsiä itselleen sopivat keinot ja kanavat, monipuolisuutta kuitenkaan unohtamatta.

Kyselyn mukaan seniorit seuraavat aktiivisesti maailman menoa, mutta oma osallistuminen keskusteluihin on vähäisempää. Ajankohtaiseen keskusteluun osallistumiselle ei varsinaisesti nähdä esteitä, mutta sitä ei haluta myöskään lisätä, sillä osallistumisella ei koeta olevan merkitystä. Miten voisimme yhdessä auttaa löytämään näitä merkityksiä?

Teksti: Tiina Etelämäki

Tiina Etelämäki toimii Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan johtavana asiantuntijana.

---

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 1/2024.