Ajankohtaista

Vanhustyön keskusliitto on perustamisestaan vuonna 1949 lähtien ollut keskeinen toimija suomalaisessa vanhustyössä, edistäen vanhusten asemaa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Liiton ja sen jäsenistön vaikuttavuus on näkynyt monella tasolla, erityisesti lainsäädännössä, yhteiskunnallisessa asenneilmapiirissä ja konkreettisissa palveluissa.

Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry, silloiselta nimeltään Vanhainsuojelun keskusliitto – Centralförbundet för de åldrigas väl, perustettiin alun alkaen vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteiselimeksi, ja tämä tehtävä liitolla on edelleen säilynyt. Jäsenyhteisöt olivat ja ovat edelleen liiton toiminnan selkäranka, ja niiden sitoutuminen ja aktiivisuus ovat mahdollistaneet monet saavutukset.

Yhdessä jäsenistön kanssa

Vanhustyön keskusliiton katsottiin järjestöjen yhteiselimenä auttavan parhaiten jäsenjärjestöjään muokkaamalla asenteita vanhuksille ja vanhustyölle myönteisemmäksi yhteiskunnassa sekä lainsäätäjien että viranomaisten keskuudessa. Varsinaisen vanhustyön liitto jätti pääsääntöisesti jäsenjärjestöilleen.

Vielä 1950-luvulla liiton toiminta oli hyvin Helsinki-keskeistä ja jäseniä vuonna 1959 oli 35. Seuraavalla vuosikymmenellä liiton toiminnan painopisteiksi tulivat yksityiset vanhankodit ja niille annettu mentorointi. Liiton ajama kotiavustajatoiminta saatiin lakiin. 1970-luvulla kuuden kunnan kokeiluprojektin myötä maahan saatiin kotipalvelujen tukipalvelujärjestelmä. 1970-luvulta alkaen jäsenyhteisöjen määrä on kasvanut merkittävästi, ja niiden monimuotoisuus on rikastuttanut liiton toimintaa ja laajentanut sen vaikutusalaa.

Liiton toiminnassa 1980-luvulla keskeistä olivat mm. eläkkeelle jäämisen valmennus, palveluautotoiminta ja vanhainkotien kehittäminen. Jäseniä vuonna 1989 oli 219. Tultaessa 1990-luvulle painopisteenä oli vanhusten kuntouttava toiminta.

Vanhustyön sisältö ja laatu nousivat erityisen pohdinnan kohteiksi vuosi tuhannen vaihteessa. 2000–luvun alussa käytiin julkisuudessa kiivasta keskustelua vanhustenhuollon tilasta. Liitto osallistui aktiivisesti keväällä 2001 julkaistujen vanhustenhuollon laatusuositusten valmisteluun ja keskusteluun järjestöjen asemasta palvelutuotannossa.

Valtakunnallisessa vanhuspolitiikassa keskeisenä tavoitteena oli kotona asumisen tukeminen. Keskusteluun nousi vahvasti myös toiminnan tehostaminen palveluntuottajien kilpailuttamisen kautta. Samalla luotiin uudenlaista käytäntöä julkisen, yleishyödyllisen ja liiketoiminnallisen palvelutuotannon suhteista.

2000-luvulla jäsenyhteisöjen merkitys korostui entisestään. 2000-luvun alusta lähtien liiton yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä on noussut jäsenistönsä toimintaedellytysten turvaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen rakenteissa. Vanhustyön keskusliitto on tukenut jäsenyhteisöjään muun muassa koulutuksen, neuvonnan ja vaikuttamistoiminnan avulla.

Jäsenistö odotti ja odottaa edelleen liitolta ennen kaikkea vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa. Näin todettiin jo vuonna 2004 tehdyssä jäsenkyselyssä, jonka tulosten mukaan jäsenet toivoivat liitolta tukea ja ohjausta kilpailuttamiseen, verotukseen ja entistä suurempaa panostusta edunvalvontaan. Tuon ajan kuumat perunat olivat uusi hankintalaki ja ostopalveluiden kilpailuttamisvelvoite. Jäsenyhteisöjen neuvonta verotus-, kilpailutus- ja sopimusasioissa oli jäsentoiminnan tärkeimpiä sisältöjä.

Yhteistyö on aina ollut Vanhustyön keskusliiton toiminnan perusta. Liitto on toiminut jäsenyhteisöjensä äänenä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä ja edistänyt vanhusten asemaa ja oikeuksia. Jäsenyhteisöt ovat olleet keskeisessä roolissa asennemuutosten edistämisessä, ja heidän työnsä on ollut ratkaisevaa vanhusten kunnioitettavan aseman vahvistamisessa yhteiskunnassa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyviin maihin, ja tämä asettaa erityisiä vaatimuksia vanhustyölle. Vanhustyön keskusliitto ja sen jäsenyhteisöt jatkavat työtään ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi. Jäsenyhteisöjen sitoutuminen ja aktiivisuus ovat ratkaisevia tekijöitä, kun pyritään parantamaan iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Vanhustyön keskusliiton 75-vuotinen historia on tarina jäsenyhteisöjen voimasta, sitoutumisesta ja yhteisöllisyydestä. Yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa Vanhustyön keskusliitto on tehnyt merkittävää työtä vanhusten aseman ja arvostuksen parantamiseksi yhteiskunnassa. Liiton aktiivinen vaikuttamistyö on johtanut merkittäviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Esimerkkejä tästä ovat kotiavustajatoiminnan saaminen lakiin ja erilaiset vanhustenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka ovat parantaneet iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja oikeuksia.

Vanhustyön keskusliitto on ollut edelläkävijä myös uusien, iäkkäiden elämänlaatua parantavien toimintamallien kehittämisessä. Korjausneuvonta-palvelun kehittäminen, Ystäväpiiri-toiminta ja Omahoitovalmennus-toiminta ovat esimerkkejä liiton innovaatioista, jotka ovat saaneet laajaa tunnustusta ja levinneet ympäri Suomen.

Liitto jatkaa työtään ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi ja pyrkii edelleen parantamaan iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnassa yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa.

Teksti: Merja Lankinen

---

Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 2-3/2024.