Ajankohtaista

Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten hyvinvointiin. Arjen osallistumiseen kuuluvat yhdessä tekeminen ja erilaiset harrastukset, palveluiden toimivuus sekä asunnon ja ympäristön yhteisöllisyys.

Perhe ja sukulaiset ovat senioreille tärkeitä. Isovanhemmat viettävät aikaa lapsenlastensa kanssa ja vievät heitä eri kulttuuritilaisuuksiin. He hakevat lapsia päiväkodista, kuljettavat harrastuksiin ja hoitavat heitä vanhempien matkojen aikana ja lapsen sairastuessa.

Moni omaishoitaja on itsekin ikäihminen. Omaishoitajat tarjoavat läheisilleen inhimillistä hoivaa omassa kodissa ja säästävät kunnille merkittäviä summia.

Vapaaehtoistoiminta on vaihtoehto sekä eläkeläisille että apua tarvitseville. Me 65-vuotta täyttäneet olemme aivan nuorten ohella kaikkein aktiivisin vapaaehtoistoimijoiden ryhmä. Vapaaehtoiset tarjoavat yksittäiselle vanhukselle ystävyyttä, ulkoilua ja mahdollisuuksia osallistua luku- tai muistelupiiriin, laulutuokioihin ja muihin tapahtumiin.

Eläkeläiset ovat aktiivisia eri järjestöissä ja pyörittävät vapaaehtoisvoimin omia yhdistyksiään. Ne tarjoavat kerhojen, yhteisen liikunnan, kuukausitapaamisten, kulttuuriretkien ja matkojen muodossa ikäihmisille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusien tietojen saamiseen ja virkistymiseen.

Palvelut tukevat osallistumista

Hyvä toimintakyky helpottaa erilaista osallistumista, mutta myös toimintarajoitteisille on varmistettava heille sopivia osallistumisen muotoja.

Kuntien tarjoamat liikunta- ja kulttuuripalvelut, kansalaisopistojen monipuoliset kurssit ja kehittyvä olohuonetoiminta tukevat oivallisesti ikäihmisten omatoimisuutta. Erilaisissa ryhmissä saa uusia tuttavia ja keskustelukumppaneita.

Palvelujen sijainti kauempana kuin kävelyetäisyydellä edellyttää toimivaa julkista liikennettä, kutsuliikenteen järjestämistä tai taksiseteleitä. Osallistuminen ei saa jäädä kiinni liikenteen toimimattomuudesta.

Asuminen ja ympäristö esteettömiksi ja yhteisöllisiksi

Oman kodin ja lähiympäristön esteettömyys ja turvallisuus ovat ikäihmisten elämän perusasioita. Hyvien ulkoilumahdollisuuksien ohella palveluiden sijainnilla on suuri merkitys.

Ryhmä ikäihmisiä on nimennyt hyvän asumisen kriteereiksi viisi K:ta. Ne ovat kauppa, kuntosali, kirjasto, kapakka ja kirkko. Tärkeitä ovat myös apteekki ja terveysasema.

Yhteisöllinen asuminen ja siihen liittyvä eri ikäpolvien välinen yhteistyö on noussut kehittämiskohteeksi muun muassa Tuusulassa. Senioritalot halutaan sijoittaa palvelujen lähelle ja niihin suunnitellaan yhteisiä tiloja ja toimintaa.

Osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon

Eduskunta- ja kuntavaalit sekä hyvinvointialueiden vaalit tarjoavat ikäihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen ja julkisiin palveluihin.

Monista kunnanvaltuustoista ja lautakunnista löytyy eläkeiän saavuttaneita päättäjiä. Myös kansalais- tai kuntalaisaloitteissa ikäihmiset näkyvät allekirjoittajina ja aiheina. Eläkeläisjärjestöt tekevät osaltaan edunvalvontaa ikäihmisten eduksi.

Omissa kotikunnissamme me vaikutamme vanhusneuvostoissa. Osallistuvan budjetoinnin kautta asukkaat saavat päättää pienehköistä kehittämishankkeista. Myös asuinalueiden kehittämisverkostoissa on mahdollisuus vaikuttaa. Itse olen mukana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toiminnassa asukaskehittäjänä.

Ikäsyrjintää kyselyissä ja mielipidemittauksissa

Monet meistä ikäihmisistä vaikuttavat myös paikallislehtien kolumnisteina tai yleisönosastokirjoittajina. Mediassa ovat esillä eritoten vanhuspalveluiden ongelmat ja taloutta koskevat kysymykset. Talouden kokonaisuudessa meidät nähdään valitettavan usein vain kulueränä.

Tiedotusvälineet teettävät uutistoimintansa tueksi erilaisia mielipidemittauksia. Niiden sanotaan kertovan kattavasti väestön näkemyksistä.

Karu totuus on, että kyselyt kohdistetaan useimmiten alle 79-vuotiaisiin, joskus alle 75-vuotiaisiin. Pohjanoteeraus oli huhtikuussa Naton kannatuskysely, johon mielipiteensä saivat sanoa alle 65-vuotiaat. Meitä yli 65-vuotiaita on Suomessa reippaasti yli miljoona.

Digiosallisuuden rinnalle tarvitaan vaihtoehtoja

Erilaiset tiedot ja palvelut löytyvät yhä useammin netistä – liian usein vain sieltä. Jos varaa laitteiden hankkimiseen tai kykyä tai halua digitaitojen oppimiseen ei ole, pääsy muun muassa verkkopankkiin tai Omakanta-palvelun terveystietoihin saattaa estyä.

Digiteknologian sujuvaan käyttöön tarvitaan tietoliikenneyhteys, tietokone, tabletti tai älypuhelin sekä riittävä osaaminen laitteen käyttämiseen. Palvelun on oltava luotettavaa, tietoturvallista ja käyttäjäystävällistä sekä sisällön ymmärrettävää. Eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen pitäisi saada helposti apua.

Tosiasia on, että etenkin vanhimmissa ikäryhmissä on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluiden käyttämiseen. Uusi teknologia ei voikaan olla ainoa vaihtoehto palveluiden tarjoamisessa ja viestinnässä. Ihmisillä pitää aina olla mahdollisuus tiedonsaantiin, henkilökohtaiseen neuvontaan ja palveluihin kasvotusten tai puhelimitse. Näin varmistetaan ikäihmisten osallisuutta.

Teksti: Tuulikki Petäjäniemi – Kuva: Ilkka Vuorinen

---

Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 3/2022.