Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa
Julkaistu: 10.6.2022
Mitä tiedämme ikääntyneiden mahdollisuuksista osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä heidän elinoloistaan Pohjoismaissa? Miten siviilisääty, sosioekonominen asema tai julkisten palveluiden saatavuus vaikuttavat terveelliseen ja aktiiviseen ikääntymiseen? Ja minkälaisia indikaattoreita Pohjoismaat käyttävät ikäystävällisen kehitystyön arvioimisessa? Näitä kysymyksiä on tutkittu ja kuvailtu kahdessa uudessa pohjoismaisessa raportissa.
Ikääntyneitä tarkastellaan usein yhtenäisenä ryhmänä, jolla on samanlaiset ongelmat ja tarpeet, vaikka ikäryhmien sisällä on suuria yksilöllisiä eroja. Monimuotoisuuden näkökulma auttaa torjumaan ikäsyrjintää, edistämään myönteistä suhtautumista ikääntyneisiin ja näkemään heidät yhteiskunnan arvokkaana resurssina.
Yksilön elinikäinen terveys riippuu monista tekijöistä, kuten tuloista, sukupuolesta, koulutustasosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ruokailutottumuksista, etnisestä taustasta, perhetilanteesta sekä asumisjärjestelyistä. Näiden näkökohtien risteytyminen luo erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia aktiiviselle ja terveelle ikääntymiselle.
Pohjoismainen hyvinvointikeskus, joka työskentelee ikäystävällisten ja kestävien yhteiskuntien kehittämisen parissa on halunnut tarkastella, mitä aktiivinen ja terveellinen ikääntyminen sisältää ja minkälaiset indikaattorit ja mittauskeinot kuvaavat aktiivista ja tervettä ikääntymistä. Indikaattorien avulla on helpompi tehdä vertailua paitsi pohjoismaisella tasolla, niin myös kansallisella ja paikallisella tasolla. Hyvinvointiteknologiaan liittyvien indikaattoreiden kehittämistä pidetään erityisen haastavana.
Kolme indikaattorialuetta
Raportti Active and Healthy Ageing: Heterogenous perspectives and Nordic indicators pyrkii vastaamaan kysymyksiin miltä aktiivinen ja terve ikääntyminen näyttää eri ikääntyneiden ryhmissä Pohjoismaissa ja miten intersektionaalista analyysiä voidaan käyttää mahdollisten sosiaalisten erojen, terveyserojen ja elinolojen erojen selvittämiseen eri ikääntyneiden ryhmien välillä.
Tutkimuksessa käytetty intersektionaalinen näkökulma tarkoittaa yksilön tarkastelemista eri näkökulmista ja huomion kiinnittämisestä esimerkiksi yhteiskunnan voimasuhteisiin, jotka vaikuttavat yksilöiden mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen tasapuolisin edellytyksin.
Raportissa ehdotetaan kolmea indikaattorialuetta, jotka voivat auttaa luonnehtimaan aktiivista ja tervettä ikääntymistä Pohjoismaissa: 1) Terve ikääntyminen ja hyvinvointi, 2) Sosioekonominen asema sekä 3) Sosiaalinen aktiivisuus, sitoutuminen ja osallistuminen. Nämä indikaattorialueet perustuvat toisen uuden pohjoismaisen tutkimuksen tuloksiin (Indicators for Active and Healthy Ageing in the Nordic Region. Possibilities and Challenges).
Naisilla on suurempi köyhyysriski kaikissa viidessä Pohjoismaassa.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat miehet arvioivat terveytensä hieman paremmaksi kuin naiset. Tilastot taas osoittavat, että naiset elävät yleensä 2–3 vuotta pidempään kuin miehet kaikissa Pohjoismaissa. Ikääntyneet, joilla on korkeampi sosioekonominen asema, tuntevat olonsa yleisesti terveemmiksi, mutta kaupunki- ja maaseutualueiden välillä ei voida tehdä selvää eroa.
Tutkimus on myös tarkastellut terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää indikaattoria, joka kuvaa liikuntaa koulutustason ja eri sukupuolten ja ikäryhmien mukaan. Tanska ja Ruotsi raportoivat korkeimman viikoittaisen fyysisen aktiivisuuden, kun taas Norjassa oli alhaisin viikoittainen fyysinen aktiivisuus vuonna 2017.
Tarkasteltaessa ikääntyneiden koulutustasoja Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa ovat korkeimmin koulutetut ikääntyneet. Pohjoismaissa naisten koulutustaso on yleensä korkeampi kuin miesten ja koulutustaso on korkeampi kaupungeissa kuin maaseudulla. Ero on selkein Islannissa, jossa korkeasti koulutettujen ikääntyneiden osuus on yli kaksi kertaa suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla.
Yksi sosioekonomisen aseman tarkastelussa käytetty indikaattori on köyhyysaste. Se osoittaa huomattavia sukupuolten välisiä eroja. Naisilla on suurempi köyhyysriski kuin miehillä kaikissa viidessä Pohjoismaassa. Asumis- ja elinolot osoittavat, että yksin asuvilla ikääntyneillä on yleensä myös kohonnut köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski.
Indikaattorien kehittämisessä on haasteita
Indikaattoriraportissa kuvaillaan kansainvälisiä tilasto- ja indikaattoritietokantoja, kuten WHO, UNECE, OECD ja IHME sekä ikäystävällisten ympäristöjen indikaattoreita Euroopassa ja Eurostat- ja ESS-tietokantoja. Mukana on myös pohjoismaisia terveys- ja hyvinvointitilastoja.
Raportissa esitetään lista yhteisistä pohjoismaisista indikaattoreista aktiivisen ja terveellisen ikääntymisen seurantatyöhön. Tutkimuksen mukaan kunnat eivät usein käytä olemassa olevia indikaattoreita työnsä tueksi, koska paikallistasolla ei ole paljon hyödyllisiä indikaattoreita. Kunnilla ei myöskään ole resursseja eikä mahdollisuuksia kehittää itse tällaisia indikaattoreita.
Miten määritellä aktiivinen ja terveellinen ikääntyminen? UNECE:n ja WHO:n indikaattorit eivät välttämättä vastaa tarpeisiin edes kansallisella tasolla. Siksi ei ole helppoa tiivistää indikaattoreita toimivaksi käsitteeksi, joka kattaa kaikki väestön tarpeet.
Indikaattoreissa ei aina taata maa- ja aikakattavuutta. Esimerkiksi Eurostatin ja UNECE:n tiedot eivät usein kata Islantia ja Norjaa, koska ne eivät kuulu Euroopan unioniin. Haasteena on myös tietojen vanhentuminen. Raportissa esitetäänkin suosituksia tilastollisten indikaattoreiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi.
Raportit löydät täältä: https://nordicwelfare.org/fi/publikationer/
Teksti: Aila Määttä, erityisasiantuntija, Hyvinvointipolitiikka, Pohjoismainen hyvinvointikeskus
Ikäystävälliset ja kestävät yhteiskunnat Pohjoismaissa
Ikäystävälliset ja kestävät yhteiskunnat Pohjoismaissa -hankkeen tavoitteena on edistää sosiaalisesti kestävien, ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen kehittämistä. On tärkeää edistää tasa-arvoista osallisuutta ja ikääntyneiden aktiivista osallistumista kaupunki- ja yhdyskuntasuunnitteluun. Pohjoismainen hyvinvointikeskus koordinoi 12 pohjoismaista ikäystävällisten kaupunkien ja kuntien verkostoa, joka on osa Maailman terveysjärjestön globaalia Age-friendly cities and communities -verkostoa. Maailmanlaajuinen verkosto antaa jäsenille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan.
Hanke koostuu neljästä osasta:
- Ikäystävälliset kaupungit ja yhteisöt Pohjoismaissa
- Pohjoismaiden vanhusneuvostot
- Joustavaa työelämää ja vapaaehtoistyötä ikääntyneille Pohjoismaissa
- Pohjoismaisten kokemusten vaihtoa ja jatkuvaa yhteistyötä alalla.
Lue lisää https://nordicwelfare.org/fi/projekt/ikaystavalliset-ja-kestavat-yhteiskunnat-pohjoismaissa/
Artikkeli on alun perin julkaistu Vanhustyö-lehdessä 3/2022.