Ajankohtaista

Ennaltaehkäisevät toimet ja varautuminen edistävät ikääntyneiden hyvinvointia

Oikea-aikainen tuki ja neuvonta hyödyttävät ikääntyneitä ja vähentävät tarvetta käyttää sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita.

Vuonna 2030 maassamme on 1,5 miljoonaa ikäihmistä. Ikääntyneet ihmiset eivät ole hauraiden ihmisten yhtenäinen joukko, vaan eliniän pidentymisen myötä ikääntyneiden joukossa voidaan yhä useammin erottaa jopa kolme peräkkäistä sukupolvea. Ikääntyneiden ryhmä kattaa niin eläkeiän juuri saavuttaneet kuin heidän vanhempansa sekä jopa heitä edeltävän yli 100-vuotiaiden ikäpolven. Väestöennusteen haasteiden vuoksi ikääntyneiden hyvinvointia tulee jo nyt tarkastella kokonaisuutena, jossa huomiota olisi kiinnitettävä määrätietoisesti erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin.

Vanhuuteen varautumisen tulisi olla kansalaistaito

Tulevaisuudessa vanhuuteen varautumisen tulisi olla kansalaistaito siinä kuin opintojen ja työuran suunnittelunkin. Jo keski-iässä jokaisen on hyvä miettiä, miten ja missä haluaa vanhemmiten asua, miten pitää hyvää huolta terveydestään ja sosiaalisista suhteistaan ja miten suunnittelee taloudellisen toimeentulonsa eläkkeelle siirtyessään.

”Ikääntyneille ihmisille kohdennettu systemaattinen neuvonta ja ohjaus oikea-aikaiseen tukeen kaikissa maamme kunnissa olisi merkittävä tekijä tulevaisuuden vanhustenhuollon ratkaisemisessa”, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Juuri laaditusta kuntaselvityksestä ilmenee, että jopa 90 prosenttia ikääntyneistä asiakkaista hyötyy neuvonnasta ja ohjauksesta kevyiden tukitoimien piiriin, ja vain pieni osa neuvontaan tulleista asiakkaista on tarvinnut sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita.

Joustavampaa ja laajempaa palvelutarjontaa tarvitaan

Nykyisellään kuntien palvelutarjooma vanhuksille on ollut melko kapea ja käytännössä tarjolla on joko kotihoito tai tehostettu palveluasuminen. Niiden lisäksi tarvittaisiin joustavampia ja välimuotoisia ratkaisuja, joita on jo kehitetty ja joiden soisi yleistyvän. Esimerkiksi monisukupolviset asuinkiinteistöt, varttuneiden asumisoikeuskohteet sekä palvelukorttelit tukevat ikäihmisen osallisuuden tunnetta ja lievittävät yksinäisyyden kokemusta.

”Vanhuusalan järjestöt tuntevat ikääntyneiden tarpeet yli sadan vuoden kokemuksella ja järjestöjen toiminta on alusta asti perustunut asiakkaiden kuuntelemiseen. Järjestöt ovat kehittäneet erinomaisia ja yhteiskunnalle edullisia ratkaisuja ikääntyneiden liikunnan, ravitsemuksen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen”, Lausvaara toteaa. Järjestötaustaiset palveluntuottajat vastaavat volyymiltaan noin 1,7 miljardin suuruisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotannosta.

”Tietoa ja keinoja hyvään vanhustyöhön on olemassa ja tämän lisäksi tarvitaan päättäjien vahva ja yli hallituskausien ulottuva tahtotila arvokkaan ja turvallisen vanhuusiän turvaamiseksi”, Lausvaara summaa.