Ajankohtaista

Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen keino järjestää taloudelliset asiat

Iäkäs mies ja nainen kohtaavat puistossa iäkkään naisen ja keski-ikäisen naisen, joka ulkoiluttaa koiraa, kultainen noutaja.

Edunvalvontavaltuutus tarjoaa oikeudellisen keinon järjestää taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoitaminen ennakolta sen varalta, jos henkilö tulisi itse kyvyttömäksi hoitamaan niitä sairauden tai heikentyneen terveydentilan takia. Valtuutuksen tekemistä suositellaan erityisesti ikääntyville.

Sinänsä edunvalvontavaltuutus ei liity tekijänsä ikääntymiseen. Jokainen täysikäinen henkilö voi tehdä sen. Nuoremmille edunvalvontavaltuutuksen tekemisen saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi ennen pitkää ulkomaanmatkaa.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää, mikä on valtuutuksen sisältö ja merkitys hänen kannaltaan. Jos tekijällä on jo jokin toimintakykyä heikentävä sairaus, suositellaan hankkimaan lääkärinlausunto siitä, että hän ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Joskus henkilön sairaus saattaa olla edennyt jo siihen vaiheeseen, ettei hän enää pysty tekemään tätä oikeustoimea ja valtuutus jää siis tekemättä. Tällaisissa tilanteissa ratkaisuna voi olla hakea henkilölle edunvalvojaa holhoustoimilain perusteella. Asiat eivät siis jää silloinkaan hoitamatta.

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen

Edunvalvontavaltuutus toteutetaan laatimalla ja allekirjoittamalla edunvalvontavaltakirja. Siinä allekirjoittaja määrittää itse asiat, joita haluaa valtuutuksen koskevan. Yleensä tehtäväksi määritellään taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoitaminen. Meitä jokaista koskevia taloudellisia asioita ovat esimerkiksi laskujen maksaminen ja veroilmoituksen tarkastaminen. Myös vaikkapa kotihoidon asiakkaalle tehdyn hyvinvointialueen asiakasmaksupäätös olisi aina hyvä tarkastaa. Omaisuuden hoitamiseen kuuluu esimerkiksi sijoitusomaisuuden hoidosta huolehtiminen tai metsänhoitoa koskevien palveluiden järjestäminen. Edunvalvontavaltakirja on yleensä tarpeellinen meille jokaiselle, sillä jokaisella on taloudellisia asioita hoidettavanaan, vaikka omaisuutta ei olisikaan.

Edunvalvontavaltakirjaan voidaan sisällyttää yksilöityjä määräyksiä esimerkiksi valtuutetun toiminnan valvonnasta. Siinä voidaan antaa valtuutetulle oikeus myös myydä kiinteistö, sillä ilman nimenomaista määräystä se ei edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain mukaan ole mahdollista. Mikäli halutaan, että valtuutettu voi tehtävänsä aikana antaa tekijän puolesta lahjoja, tulee tästäkin olla erillinen määräys valtakirjassa.

Oleellista edunvalvontavaltakirjassa on nimetä itse valittu luotettava henkilö, joka asioita tarvittaessa hoitaa. Häneltä kannattaa varmistaa suostumus tehtävään etukäteen. Valtakirjassa voidaan nimetä myös varavaltuutettu siltä varalta, että valtuutettu tulee esteelliseksi hoitamaan tehtävää. Näin voi käydä, jos valtuuttaja ja valtuutettu ovat esimerkiksi saman kuolinpesän osakkaita. Toissijaisen valtuutetun nimeämisellä puolestaan varaudutaan tilanteeseen, jossa varsinaiseksi valtuutetuksi nimetty henkilö ei haluaisikaan ottaa tehtävää lainkaan vastaan.

Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo

Edunvalvontavaltakirjassa tulee olla voimaantuloehto. Sillä tarkoitetaan kirjausta siitä, että valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Voimaantuloehto erottaa valtakirjan ns. tavallisista valtuutuksista, jotka tulevat voimaan useimmiten allekirjoitushetkellä. Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo nimittäin edellyttää siinä olevan ehdollisen asian toteutumista, eli tekijänsä toimintakyvyttömyyden tapahtumisesta. Lisäksi valtuutus tulee sen jälkeen vahvistaa Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä ennen kuin valtuutetuksi nimetty henkilö voi alkaa toimia tehtävässä.

Edunvalvontavaltakirjan allekirjoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä lain mukaan se tulee allekirjoittaa kuten testamentti. Allekirjoitushetkellä tulee olla läsnä esteetöntä todistajaa, joiden tulee nimikirjoituksillaan todistaa asiakirja. Esteettömillä todistajilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole valtuuttajan lähisukulaisia tai heidän puolisoitaan.

Valtakirjaa tulee allekirjoittamisen jälkeen säilyttää huolellisesti, kuitenkin siten, että se tarvittaessa on helposti löydettävissä. Valtakirjan voi antaa säilytettäväksi myös valtuutetulle. Edunvalvontavaltuutusta voi myös muuttaa tekemällä uusi valtakirja.

Valtuutetun toiminta voi alkaa siis vasta silloin, jos tekijä ei enää kykene hoitamaan itse valtakirjassa määrättyjä asioita ja kun valtakirja on vahvistettu. Valtakirjan laatimisesta sen vahvistamiseen voi kulua useita vuosia. On myös hyvin mahdollista, että valtakirja jää kokonaan ottamatta käyttämättä, jos sen tekijä pysyy hyväkuntoisena ja pystyy hoitamaan asiansa itse.

Lue aiheesta lisää

Edunvalvontavaltakirjan laatimisesta löytyy paljon tietoa netistä. Erityisesti Digi- ja väestötietoviraston (www.dvv.fi) ja Suomi.fi sivustot www.suomi.fi ovat suositeltavia.

Laatimisessa kannattaa kuitenkin kääntyä oikeudellisen asiantuntijan puoleen erityisesti silloin, jos valtakirjassa halutaan antaa yksilöityjä määräyksiä tai jos kyse on isommista omaisuuksista. Oikeudellista apua on saatavilla oikeusaputoimistoissa, asianajotoimistoissa, lakitoimistoissa ja esimerkiksi pankeissa.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan vuonna 2007. Tarkkaa tietoa siitä, miten paljon valtakirjoja on tehty, ei ole saatavilla, sillä kyseessä on yksityinen asiakirja, jota ei rekisteröidä tai ilmoiteta mihinkään. Vuonna 2022 Digi- ja väestötietovirasto vahvisti 7281 edunvalvontavaltuutusta (lähde www. dvv.fi). Vahvistettujen valtuutusten määrä onkin kasvanut jatkuvasti. Tietoisuus edunvalvontavaltuutuksesta ja sen tarkoituksesta on lisääntynyt kiitettävästi erityisesti järjestöjen ja viranomaisten toimesta. Vanhustyön keskusliitto suosittelee, että jokainen laatii edunvalvontavaltakirjan ja näin ennakoi itse omaa tulevaisuuttaan.