Ajankohtaista

Vanhustyön keskusliitto (VTKL) on jättänyt lausuntonsa luonnoksesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaksi. Lue VTKL:n lausunto kokonaisuudessaan [linkki liiton nettisivuille]

VTKL pitää suunnitelmaluonnosta pääosin onnistuneena ja selkeäksi laadittuna. VTKL kiittää valmistelijoita ikääntyvien henkilöiden tunnistamisesta yhtenä herkimmin haavoittuvista ryhmistä erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien säämuutosten kohdalla. Pidentyvät helleaallot kesäisin ja liukkaat kelit talvella aiheuttavat terveysriskejä iäkkäille ihmisille. Myös muutokset kulttuuriin ja perinteisiin koskettavat monelta osin juuri ikääntyvää väestöä.

VTKL haluaa kiinnittää luonnoksen valmistelijoiden huomioita erityisesti suunniteltujen tavoitteiden toimenpanoon. Niissä tarvitaan VTKL:n mukaan jatkossa myös järjestötoimijoiden osallistumista erilaisten toimielinten tai verkostojen kautta. Järjestöillä voi olla jo pitkään toimineita kanavia ja toimintamuotoja, joiden kautta toimenpiteiden toteuttamiseen voitaisiin osallistua. Esimerkiksi VTKL:n valtakunnallisen korjausneuvonta toimii jo tällä kotonaan asuvien iäkkäiden apuna korjaustarpeiden tunnistamisessa ja suunnittelussa. Sopeutumissuunnitelmassa on tarpeen tunnistaa myös toimenpiteiden rahoitustarpeet.

VTKL esittää, että sopeutumissuunnitelmassa avataan lisää myös muita ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta johtuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumiseen. Elinympäristön puutteet, kuten riittämätön valaistus tai huonokuntoiset tiet voivat vähentää fyysistä liikkuvuutta.
VTKL nostaa lausunnossaan esiin tarpeen arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia kokonaisuutena, ja esimerkiksi planetaarisen terveyden käsitteen kautta. Sillä tarkoitetaan ihmiskunnan terveyden ja luonnonjärjestelmien tilan keskinäistä riippuvuutta. Tulisiko aiheesta ryhtyä valmistelemaan kansallista ohjelmaa, jossa vaikutuksia ja toimenpiteitä arvioitaisiin eri ikäryhmien, mm. ikääntyvien ja jo hauraassa elämänvaiheessa olevien vanhusten kohdalla.

Ministeriöt ovat valmistelleet yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön johdolla uuden kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2030 saakka. Suunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. Sen hyväksyy valtioneuvosto uuden ilmastolain mukaan vähintään joka toinen vaalikausi. Suunnitelmalla toimeenpannaan Pariisin ilmastosopimusta ja eurooppalaista ilmastolakia (EU) 2021/1119, joissa edellytetään jäsenvaltiolta kansallisia sopeutumissuunnitelmia. Suunnitelmassa kuvataan, miten ilmasto on Suomessa jo muuttunut ja miten muutos jatkuu lähitulevaisuudessa. Siinä tarkastellaan lisäksi ilmastonmuutoksen riskejä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumista edistämällä ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä. Suomessa sopeutumispolitiikan pääperiaate on pitkään ollut se, että sopeutumistoimet ovat osa toimialojen varsinaista tekemistä, eikä irrallinen osa siitä