Ajankohtaista

Tehdään iästä numero – ikäasenteet myönteisiksi

Iäkäs nainen katsoo suoraan kameraan ja hymyilee vienosti.

Kansanliike Tehdään iästä numero #IästäNumero rakentaa ikäystävällistä Suomea ja pyrkii muuttamaan ikäasenteita myönteisemmiksi yhteiskunnassamme. Vanhenemiseen suhtautuminen yksilötasolla on myönteistä, mutta yhteiskunnassa suhtautumisen koetaan olevan kielteisempää. Moni näkee, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään.

Olen kokenut monenlaista syrjintää. Aliarvioimista. Ei oteta huomioon. Epäillään etten osaa käyttää tietotekniikkaa. Vähättelyä. Ohjelmat mainoksia myöten on tehty nuorille. Iäkkäät kuvataan aina stereotyyppisesti rollaattorin ja Reino-tossujen kanssa. Harvoin kysytään mielipidettä. – kyselytutkimuksen vastaaja

Vanhustyön keskusliitto teetätti alkuvuodesta kyselyn kansalaisten asenteista koskien vanhuutta, vanhenemista, vanhustyötä sekä sukupolvisuhteita. Kyselyn tekee ainutlaatuiseksi se, että siinä on hyvin kattavasti edustettuna eri ikäiset, nuorista +16 aina vanhoihin. Kyselyssä ei ollut yläikärajaa ja iäkkäämmät vastaajat jaoteltiin yhtä tarkasti kuin nuoremmatkin ryhmät. Aineisto tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia tarkastella eri ikäisten näkemyksiä ja asenteita.

Hyvä, että kyselette. Vanhuus muuttuu koko ajan – on vetreitä vanhoja ja sitten sairaampia ja huonokuntoisempia – tärkeintä kaikesta on ystävällisyys ja huomaavainen kohtelu. Vanhakin on ollut nuori, myös tehnyt osansa yhteiskunnan eteen, vanhuuden soisi olevan rauhallinen ja iloinen asia.”– kyselytutkimuksen vastaaja

Vanhuuttaan pelkää joka kolmas

Sosiaalityön ja sosiaaligerontologian professori Marja Vaarama tekee syvällistä raporttia kyselytutkimuksesta. Hänen ensimmäisiä havaintojaan oli, että vanhuutta pelkää joka kolmas.

– Se on herättelevän iso luku, Vaarama toteaa.

Eniten vanhuutta pelkäävät naiset, naimattomat, avoliitossa ja eronneet. Vähiten pelkäävät yli 85-vuotiaat ja 16–25-vuotiaat. Koulutustasolla on merkitystä turvallisuuden tunteeseen. Mitä heikompi ammattiasema on, sitä enemmän on pelkoa.

Yhteenvetona voi todeta, että yksinäiset, keski-ikäiset, vähemmän koulutetut, heikommassa ammattiasemassa olevat, köyhät ja heikon elämänlaadun omaavat pelkäävät vanhuuttaan muita enemmän.

Poliitikot syrjivät iäkkäitä

Vanhustyön keskusliiton kyselytutkimus nosti esiin myös ikäsyrjinnän yhteiskunnassa. Ihmiset kokevat, että iäkkäitä ihmisiä syrjitään Suomessa.

62 prosenttia kansalaisista katsoo poliitikkojen syrjivän ikääntyneitä ja yli 50 prosenttia näkee syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vaarama puhuukin Syrjinnän Suurmestareista.

Vaalien lähestyessä poliitikkojen kannattaa miettiä, miten ikäsyrjintää voidaan poistaa. Iäkkäät ihmiset ovat paitsi aktiivisin äänestäjäryhmä, niin heidän taloudellinen ja henkinen merkityksenä yhteiskunnallemme on suuri. He tarjoavat korvaamatonta tukea lapsiperheiden arkeen ja vapaaehtoistoimintaan. Iäkkäillä ihmisillä on osaamista, elämänkokemusta ja henkistä kestävyyttä. Heitä kannattaa kuunnella.

Tehkää vanhusten hyväksi jotain, näyttää nimittäin siltä, että puhutaan paljon mutta ei tehdä mitään. HERÄTYS PÄÄTTÄJÄT!”– kyselytutkimuksen vastaaja

Kansanliikkeen tavoitteet

Vanhustyön keskusliitto käynnistää 4.10.2022 kansanliikkeen Tehdään iästä numero! #IästäNumero ikäasenteiden korjaamiseksi ja ikäsyrjinnän elementtien purkamiseksi.

Kansaliikkeen tavoitteena on, että myönteiset ikäasenteet vahvistuvat yhteiskunnan eri osa-alueilla, poliitikkojen ei koeta syrjivän ikääntyneitä ihmisiä, ikääntymiseen liittyvä positiivinen uutisointi lisääntyy ja vanhuusalan ja vanhustyön veto- ja pitovoima parantuu. Asennemuutokseen tarvitaan meitä kaikkia!

Hienoa, että vanhustyötä ja vanhuksia alettaisiin arvostaa enemmän. He ovat kuitenkin antaneet kansallemme täysipanoksensa aikanaan. – kyselytutkimuksen vastaaja

Tule mukaan kansanliikkeeseen!

Lue lisää www.vanheneminen.fi/tehdaan-iasta-numero

Vanhustyön keskusliiton kampanjan Tehdään iästä numero logo. #IästäNumero


Kyselytutkimuksesta

Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen 16+-vuotiaiden kansalaisten parissa. Kyselyn toimeksiantaja oli Vanhustyön keskusliitto. Aineisto kerättiin 26.1.-2.3.2022 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. 2055 vastaajan otos kiintiöitiin vastaamaan kohdejoukkoa asuinmaakunnan, iän ja sukupuolen mukaan.