Ajankohtaista

Sosiaalinen media kuuluu myös iäkkäille

Iäkäs nainen ottaa itsestään kuvaa kännykällä.

Sosiaalista mediaa voidaan virheellisesti sen nopeatahtisen viestintätavan takia pitää vain nuorille tarkoitettuna toimintaympäristönä. Digitaalisia toimintaympäristöjä tulee kuitenkin kehittää niin, että ne huomioisivat paremmin iäkkäät.

Sosiaaliseen mediaan voi liittyä harhakuvia siitä, että se on nuorille suunnattu toimintaympäristö, joka sisältää vain uhkia ja haasteita sen käyttäjille. Todellisuudessa sosiaalinen media voi parhaimmillaan rikastuttaa ihmisten elämää lisäämällä erilaisia osallistumisen ja itseilmaisun keinoja. Sosiaalinen media yhdistääkin yhtä aikaa mahdollisuuden sisällön tuottamiseen ja kuluttamiseen.

Medialukutaitoa tarvitaan sosiaalisessa mediassa

Mediakasvatuksen eli suunnitelmallisen ja tavoitteellisen opetus-, ohjaus- ja tukitoiminnan tavoitteena on kehittää kaikkien kansalaisten medialukutaitoa, myös iäkkäiden. Medialukutaito voidaan määritellä perinteisen käsityksen mukaan laaja-alaiseksi osaamiseksi, joka voidaan jakaa kolmeen seuraavaan osa-alueeseen: digitaalisten teknologioiden ja medioiden äärelle pääseminen ja niiden käyttö; erilaisten mediatekstien ja sisältöjen ymmärrys ja arviointi; sekä niiden oma tuottaminen. Medialukutaito on kiinteä osa elämäämme, sillä sitä esiintyy jokaisella elämänalueella (esim. vapaa-ajalla), eikä sillä ole ikätakarajaa tai siinä tulla koskaan valmiiksi. Medialukutaitoa on tärkeä kehittää ja ylläpitää, sillä sen voidaan ajatella seuraavan yleisiä kasvatuksellisia tavoitteita, toisin sanoen tavoitetta paremmasta elämästä esimerkiksi hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämisen näkökulmista.

Medialukutaitoon liittyvää keskustelua löytyy nykyään melko kattavasti ja sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Yksi kielenkantoja kirvoittava aihe on sosiaalinen media eli verkkoviestintäympäristöt, kuten Facebook ja Instagram, joissa korostuu eri käyttäjien vuorovaikutus ja sisällöntuottaminen. Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää medialukutaitoa.

Sosiaalinen media herättää niin myötämielisiä kuin eriäviä mielipiteitä. Erityisesti ikääntyneiden näkökulmasta tarkasteltuna, sosiaalista mediaa voidaan virheellisesti pitää vain nuorille tarkoitettuna toimintaympäristönä, joka on hyvin nopeatahtista erilaisine viestintätapoineen ja sisällöntuottamisineen. Tämähän ei ole täysin totta, mutta perää siinä on esimerkiksi se, että digitaalisia toimintaympäristöjä tulisi kehittää, jotta ne huomioisivat paremmin myös iäkkäät. Toimintaympäristöistä tulisi tehdä kaikille saavutettavia ja ikäystävällisiä. Emme voi myöskään unohtaa turvallisuuteen ja tietoturvaan liittyviä teemoja, jotka herättävät kysymyksiä ja joista saamme lukea jatkuvasti varoittavia esimerkkejä mediasta.

Hyvä paha sosiaalinen media

On totta, ettemme voi keskustella sosiaalisesta mediasta sivuuttamalla täysin sen tarjoamia haasteita ja uhkia, koska niitäkin löytyy. Tärkeää olisi kuitenkin muistaa kriittinen asenne sosiaalista mediaa kohtaan ja huomata sekä antaa arvoa sen tuomille positiivisille asioille. Positiiviset asiat voivat helposti unohtua kauhukuvien alle, joita media meille tarjoaa. On meidän omasta medialukutaidostamme myös kiinni, miten suhtaudumme ja toimimme sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisen median vahvuuksina voidaan pitää sen tuomaa vuorovaikutusta ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sosiaalinen media voi myös rikastuttaa perinteisten medioiden (esim. tv, radio) tarjoamaa tietoa tuomalla rinnalle vaihtoehtoisia vuorovaikutustapoja jopa globaalilla tasolla. Esimerkiksi lehtien uutiset löytyvät nykyään myös verkkoversioina ja keskustelua niiden pohjalta voi jatkaa erilaisilla alustoilla entistä pidemmälle. Samalla tämä voi lisätä vuorovaikutusta iäkkäiden elämissä, mutta myös yhteisöllisyyttä ja tiedon sekä kokemusta jakamista muiden kanssa.

Toimintaympäristöistä tulisi tehdä kaikille saavutettavia ja ikäystävällisiä.

Aina ei tarvitse mennä edes merta kauemmas kalaan, sillä sosiaalinen media tarjoaa yhteiskunnallisen ulottuvuuden lisäksi myös sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden täyttymystä esimerkiksi Suomen harvaan asutuilla seuduilla, missä välimatkat ovat pitkiä. Sosiaalisen median avulla kaukana olevia asioita, kuten läheisiä, voi tuoda lähemmäs.

Iäkkäät sosiaalisen median käyttäjinä

Kuten tiedämme, niin iäkkäät ovat heterogeeninen ryhmä ihmisiä – myös medialukutaitojen ja sosiaalisen median käytön suhteen. Joukkoon mahtuu sulavasti sosiaalista mediaa hyödyntäviä ikäihmisiä, kun taas toisille se voi olla vieraampi ja vielä tuntemattomampi viestintämuoto.

Yleisesti nähdäänkin, että perinteiset mediat ovat iäkkäiden suosiossa, kuten sanoma- ja aikakausilehdet. Lisäksi viimevuotisten Tilastokeskuksen selvitysten mukaan sosiaalista mediaa ja nettiä käytetään korkeammissa ikäluokissa vähemmissä määrin ja eri tavoin kuin nuoremmissa ikäluokissa.

Eroa nuorempiin ikäpolviin luo esimerkiksi se, että millä laitteilla, miten ja millä tavoin digitaalista teknologiaa ja mediaa käytetään. Lähivuosina tilanteessa on tapahtunut kuitenkin muutosta koronapandemian myötä, sillä sosiaalisen median käyttö on hieman lisääntynyt iäkkäiden keskuudessa. Tästä huolimatta se ei yllä vielä samoihin lukemiin nuorempien ikäpolvien kanssa ja on hyvä muistaa, ettei tilastot kerro myöskään koko totuutta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tiedoista puuttuu 90 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, joita ei tilastoida mukaan.

Teksti: Susanna Rivinen, KT, projektipäällikkö (GeroDigiLead ja Arctic RoboWelfare), Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Media Education Hub


Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 1/2024.