Ajankohtaista

Yksi viime aikojen merkittävimmistä yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja sosiaalisista kehitystrendeistä liittyy mediaan ja sen merkityksen kasvuun. Se, mitä ympäröivästä maailmasta ja sen tapahtumista tiedämme, pohjautuu eri tavoin mediaan. Olemme myös yhä tavallisemmin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa median välityksellä.

Media kaikessa monimuotoisuudessaan tuo ihmisille paljon mahdollisuuksia oman terveyden edistämiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä ihan vain ajanviettoon ja viihtymiseen. Pelkkä teknologian kehitys ei kuitenkaan riitä mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Yhdenvertainen medialukutaito

Media tarjoaa paljon terveyteen liittyvää tietoa, mutta sen hyödyntäminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Johanna Eronen on kollegoineen tutkinut Suomessa ikäihmisten terveyteen liittyvän tiedon lukutaitoa. Tulosten mukaan 75-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista yli puolet koki vaikeaksi arvioida mediassa esitetyn terveysriskejä koskevan tiedon luotettavuutta (50,9 %). Kiinnittämällä huomiota tiedon hakemiseen, tiedon luotettavuuden arviointiin ja tiedon soveltamiseen liittyvään osaamiseen, voidaan tukea ihmisten terveyden edistämistä.

Äänestäminen on yksi keskeisimpiä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Monimuotoistuva media tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia osallistumiselle, kuten pääsyn monipuoliseen tietoon, mahdollisuuden yhteiselle keskustelulle sekä oman äänen esille tuontiin eri yhteisöissä. Yhdenvertaisen medialukutaidon edistämisen avulla voidaan huolehtia, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei jää vain tiettyjen ihmisryhmien etuoikeudeksi. Moniäänisessä yhteiskunnassa kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua.

Media tuo ihmisiä yhteen, se tarjoaa sisältöä, avaa uusia näkökulmia ja haastaa ajattelemaan. Erilaisten medioiden parissa viihdytään, opitaan ja vietetään aikaa. Pelaaminen on esimerkiksi osa tavallista arkipäivää yhä useammalle. Vuoden 2018 pelaajabarometrin mukaan lähes joka kolmas 60–69 -vuotiaista pelaa digitaalisia viihdepelejä vähintään viikoittain. Yli 70 -vuotiaista digipelejä pelaa useampi kuin joka kymmenes. Pelaaminen voi tarjota viihdesisällön lisäksi mahdollisuuden kohtaamiselle ja yhdessäololle.

Pelkkä teknologia ei riitä

Median ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tarvittavaa osaamista ei ole. Medialukutaitoon kuuluvat kaikki ne mediaan liittyvät taidot ja tietämys, jotka auttavat meitä muun muassa käyttämään erilaisia mediavälineitä ja ohjelmia, ymmärtämään mediasisältöjä, olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tekemään mediaa itse ja tuomaan omaa ajatteluamme esiin sen kautta.

Suomessa medialukutaitoa on edistetty lasten ja nuorten parissa pitkään. Joulukuussa 2019 opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi uudet kansalliset mediakasvatuslinjaukset, jotka huomioivat myös aikuisten medialukutaidon merkityksen. Merkittävää on, että nykyään medialukutaito ymmärretään kuuluvan yhdenvertaisesti kaikille ihmisille.

Medialukutaidon edistäminen

Kattavan mediakasvatuksen varmistamiseksi tarvitaan pitkäkestoista kehittämistyötä, rakenteita, toimivia käytäntöjä ja tutkimustietoa. Lapin yliopistossa tutkitaan parhaillaan ikäihmisten mediakasvatusta. Susanna Rivisen tutkimuksen mukaan ikäihmiset oppivat mediaan liittyviä taitoja muun muassa itse kokeilemalla sekä laitteita käyttämällä yhdessä perheen, vertaisten tai muiden asiantuntijoiden kanssa.

Omaa medialukutaitoaan voi kehittää kokeilemisen ja itse tekemisen lisäksi esimerkiksi vapaan sivistystyön kursseilla tai vaikkapa verkossa. Yle on julkaissut verkossaan Digitreenit-palvelun, jonka avulla voi helposti tutustua ja opetella digitaalisen median käyttöä. Median täyttämässä maailmassa jokainen voi auttaa toista medialukutaidossa eteenpäin. Digitukea eli verkkoasioinnin, palveluiden ja älylaitteiden käytön tukea tarjoavat useiden viranomaisten yhteiset asiointipisteet, kirjastot, järjestöt ja kansalaisopistot sekä viranomaiset ja yritykset.

Jokainen ihminen on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma historiansa, elämänkokemuksensa, yhteisönsä, kiinnostuksen kohteensa ja elämäntapansa. Medialla on hyvinkin erilainen rooli eri ihmisten elämässä. Näin myös mediaan liittyvät osaamistarpeet vaihtelevat.

Medialukutaidon moninaisuus tarjoaa mahdollisuuden ottaa huomioon ihmisten erilaisuus. Yleistysten sijaan medialukutaidon edistäminen tulee lähteä liikkeelle ihmisten omista tarpeista. Vanhustyöllä kaikessa laajuudessaan on paljon mahdollisuuksia edistää ihmisten hyvää elämää median kyllästämässä yhteiskunnassa. Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta, yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä rakentavaa keskustelua.

Teksti: Lauri Palsa, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Lisälukemista ja -tietoa

• Eronen, J., Paakkari, L., Portegijs, E., Saajanaho, M. & Rantanen, T. (2019) Assessment of health literacy among older Finns. Aging Clinical and Experimental Research
• Pelaajabarometri 2018. Monimuotoistuva mobiilipelaaminen, Tampereen yliopisto
• Medialukutaito Suomessa. Kansalliset mediakasvatuslinjaukset (2019), Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Susanna Rivinen (2020) Media education for older people – views of stakeholders, Educational Gerontology
• yle.fi/aihe/digitreenit
• Digiopastuspaikat www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/

---

Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 2/2020