Ajankohtaista

Luontolähtöisesti Palosalmi-kodissa

Musta lammas ja valkoinen karitsa laitumella

Noin 40 kilometrin päässä Rovaniemeltä sijaitsevaa Palosalmi-kotia ympäröi maaseutuympäristö ja luonto peltoineen ja järvineen. Vuonna 1949 täällä elettiin lähes omavaraistaloudessa; viljeltiin viljaa ja perunaa, kasvatettiin karjaa ja kalastettiin. Paikka toimi eläköityneiden metsätyömiesten vanhuuden päivien asuntoina.

— Luonto on ollut aina mukana toiminnassa, toteaa Palosalmi-kodin Kodinvastaava Heli Koivunen.

Yhteiskunnan muuttuessa Palosalmi-koti alkoi 2000-luvun taitteessa majoittamaan kuntien ostopalveluasiakkaita ja se palvelee tällä hetkellä ikääntyviä päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Asukkaiden ikähaarukka on 50—80 vuotta. Luontoon liittyvä tekeminen oli edelleen vahvasti mukana toiminnassa: marjastus, kalastus ja puutarhanhoito.

Green care -toimintamallin myötä myös Palosalmi-kodissa alettiin vuonna 2016 kehittämään ja systemaattisesti kirjaamaan luontoperusteista toimintaa, sillä sen koettiin jo valmiiksi olevan luonteva osa talon toimintamallia.

Kesällä 2017 piha-alueen viihtyvyyttä parannettiin lisäämällä istutuksia ja tehtiin perunamaa. Samana vuonna tulivat myös ensimmäistä kertaan kesälampaat ja -kanat. Yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa tehtiin hyvinvointialan vaikuttavuustutkimus toiminnan kehittämisen pohjaksi sekä luonnonvaratutkimukset kesälampaista (2017) ja kesäkanoista (2019). Tulokset osoittivat niiden positiivisen vaikutuksen asukkaisen hyvinvointiin.

Parhaillaan on käynnissä kaksivuotinen esteettömän ranta-alueen ja maisema rantatien rakentaminen, jota toteutetaan Rovalan Setlementti ry:n maahanmuuttajatyön yksikkö Moninetin ja Lapin AMK:n kanssa. Se on osa KUPO-hanketta (Kulttuurit yhteisellä polulla – luonto ja osallisuus hyvinvoinnin vahvistajina), jossa hyödynnetään luontolähtöisiä keinoja maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Yhdessä tekemistä

Luontolähtöistä toimintaa tehdään yhdessä asukkaiden kanssa heidän toimintakykynsä ja osaamisensa mukaan. Nikkarointitaitoiset asukkaat pääsevät mukaan esim. aitausten korjaushommiin. Kaikki eivät kykene osallistumaan, katseleminen riittää osalle.

Jo pelkkä liikkuminen ja oleskelu luonnonläheisessä ja maalaistalo tyyppisessä ympäristössä riittää rauhoittamaan ja lisäämään omatoimisuutta. Kesällä asukkaat ovatkin pääsääntöisesti ulkona. Talvella ulkoillaan hiihtämällä ja käymällä pilkillä.

— Pyrimme luontolähtöisen toiminnan osalta helppohoitoisuuteen. Se ei saa olla ylityöllistävä asia. Lampaat ja kanat ovat helppohoitoisia. Yllätyin myös siitä, että kanat syövät melkein mitä vaan, sanoo Koivunen.

Kukko

Luontolähtöisen toiminnan määrä riippuu ulkoisten puitteiden lisäksi myös henkilökunnan omasta innostuksesta ja sitoutuneisuudesta. Henkilökuntaa rekrytoitaessa tärkeinä kriteereinä ovatkin olleet luontolähtöisyys ja halu osallistua ja toteuttaa toimintaa omalta osaltaan.

— Hoitajat voivat käyttää osaamistaan laaja-alaisemmin, ei pelkkää hoitotyötä. Erän henkilökuntamme jäsenen harrastuksena on kasvihuoneviljely. Hän pääsee tekemään sitä täällä myös työssään ja samalla perehdyttämään meitä muita kasvihuoneviljelyn saloihin, kertoo Koivunen.

Palosalmi-koti ei ole toistaiseksi hakenut Green care -laatumerkkiä.

— Teemme ja kehitämme toimintaamme systemaattisesti ja tavoitteellisesti, mutta kuitenkin ”löysin rantein”. Emme ole kokeet vielä tärkeäksi hakea sertifikaattia ja onhan kyse myös resurssoinnistakin. Teemme sitä mikä tuntuu luontaiselta ja asukkaista hyvältä, Koivunen toteaa.