Ajankohtaista

Kaikilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus oppia käyttämään digitaalisia välineitä. Digituen koordinointi vastuu voisi olla kunnilla. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuteen.

Vanhusasiavaltuutettu on toiminut Suomessa valtakunnallisena ikääntyneiden aseman ja oikeuksien toteutumisen edistäjänä nyt kaksi vuotta. Koko tämän ajan vanhusasiavaltuutettu on saanut toistuvasti yhteydenottoja ikääntyneiden ihmisten vaikeuksista hoitaa omia arjen asioitaan yhteiskunnan ja palveluiden digitalisoituessa kovalla vauhdilla. Raha-asioiden hoitaminen, vakuutuksen hankkiminen, henkilökortin uusiminen ja junalla matkustaminen ovat esimerkkejä toimista, joita on vaikea hoitaa ilman digitaalisia välineitä ja niiden käytön osaamista.
Tuore Digitaitoraportti (DVV 2023) kertoo uusimmat tiedot ikääntyvien digitaidoista 89-vuotiaisiin saakka. Raportin mukaan digitaidot ovat parantuneet kaikissa ikäryhmissä, mutta vanhimmassa 75–89-vuotiaiden ikäryhmässä edelleen vain 22 prosentilla on perusdigitaidot hallussa. Tätä useampi samanikäisistä kuitenkin tilastojen mukaan käyttää internetiä ja verkkopankkia, mikä herättää huolen digiosaamisen tasosta ja puolesta asioinnin käytännöistä sekä niiden turvallisuudesta. Verkkopankkitunnuksia ei pitäisi missään tilanteessa antaa toisen käyttöön, vaan niillä käyttäjäksi tunnistautuu henkilö itse.

Koordinointivastuu kunnille

Vanhusasiavaltuutettu on esittänyt ikääntyneiden digiosallisuuden lisäämiseksi useita toimenpiteitä. Ensinnäkin kaikilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus oppia käyttämään digitaalisia välineitä. Monia digiasioissa auttavat ja tukevat läheiset, mutta läheskään kaikilla ei tällaisia digitukea antavia läheisiä ole. Läheisten avun varaan digitukea ei siten voi rakentaa.
Järjestöt sekä kunnat, esimerkiksi kirjastot, tarjoavat digitukea, ja tässä erityisesti järjestöjen, kuten Enter ry:n, vapaaehtoisten digiopastajien ja Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan merkitys on todella suuri. Digituen saatavuus vaihtelee. Vanhusasiavaltuutettu esittää, että kunnat ottaisivat digituen koordinoinnin vastuulleen.

Kuntien koordinointivastuu on perusteltavissa myös siksi, että kunnissa on aikuiskasvatuksen osaamista. Digitaitoja ovat parhaiten Suomessa pystyneet hankkimaan korkeimmin koulutetut iäkkäät ja heikoimmin matalasti koulutetut.

Tarvitaan uusia keinoja, joilla perustaitojen opastus tavoittaa myös matalasti koulutetut iäkkäät heille mielekkäillä tavoilla. Digiopastajilla pitäisi olla mahdollisuus saada tukea opastamiseen aikuiskoulutuksen ammattilaisilta.

Tuettu asiointi

Vanhusasiavaltuutettu on esittänyt myös valtakunnallisia, lainsäädännöllisiä toimia toisen puolesta asioinnin ja tuetun asioinnin selkeyttämiseksi. THL:n mukaan yli 75-vuotiaista 11–17 prosenttia käyttää internetiä toisten avulla (Kyytsönen ym. 2021). Monet viranomaiset ja organisaatiot hyödyntävät Suomi.fi-valtuuksia toisen henkilön puolesta asioinnissa, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa valtuudet on usein annettava sähköisesti tai kirjallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä. Pankit vaativat yksilöityjä valtakirjoja asioiden hoitamista varten.

Tavallista on, että lapset tai muut lähisukulaiset auttavat iäkästä läheistään laskujen maksamisessa ja muussa verkkopankin käytössä ilman erillistä valtuutusta (Jokimäki ym. 2020, 16). Tällaista ns. tuettua asiointia ei kuitenkaan tunneta lainsäädännössä. Tuetussa asioinnissa vaarana on kuitenkin tietosuojan heikentyminen, ja tukija voi myös tahtomattaan nähdä tuettavan salassa pidettäviä tietoja. Tuetusta asioinnista ei myöskään jää mitään merkintää ja lisäksi toimintakyvyn heikentyessä tuetusta asioinnista saattaa myös tulla puolesta asiointia ilman erillistä valtuutusta.

Palvelujen saannin yhdenvertaisuus

Kolmas vanhusasiavaltuutetun ehdotus liittyy siihen, että osa ikääntyneistä ja myös nuoremmista, ei käytä digitaalisia välineitä. Kasvokkaisille palveluille ja puhelinpalveluille on jatkossakin tarvetta ja ne pitää turvata valtakunnallisin, alueellisin ja paikallisin toimin. Vanhusasiavaltuutettu esittää Kansalaisneuvonnan voimavarojen ja tunnettavuuden kasvattamista niin, että se voi palvella asioiden hoitamisessa heitä, jotka eivät käytä sähköisiä välineitä.

Ikääntyneet ihmiset ovat monimuotoinen joukko. Osa pärjää hyvin digitaalisissa ympäristöissä ja moni heistä jakaa omaa osaamistaan. Yhteiskunnan digitalisointi on kuitenkin toteutettu niin, että osa ikääntyneistä kokee jääneensä unohduksiin tässä kehityksessä. Tätä syrjäyttävää ilmiötä ei saa sivuuttaa, vaan on koko ajan etsittävä keinoja, joilla vahvistetaan yhdenvertaisuutta riippumatta kunkin henkilön digitaitojen hallinnasta.

Teksti: Päivi Ahosola, erityisasiantuntija ja Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu

Lähteet

Buchert Ulla (2021) Sote-palvelujen digitalisointi työntää ihmisiä kyseenalaiseen kanssa- ja puolesta-asiointiin. Blogikirjoitus.

DVV (2023) Digi ensin, mutta ei yksin. Digitaitoraportti 2023. https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf/4d2f74b1-0baf-a06a-f28e-954bb8df491d/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf?t=1702556379736

Jokimäki, E., Kaskiharju, E., Vierimaa, S. & Vuorinen, J. (2020). Mikä ihmeen netti? Sosiaalinen raportti digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden arjessa. Helsingin kaupunki/Sosiaali- ja terveystoimiala, Gerontologinen sosiaalityö.

Kyytsönen, M., Aalto, A-M. & Vehko, T. (2021) Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021. Väestön kokemukset. Raportti 7/2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

---

Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 1/2024.