Ajankohtaista

Esteettömiä ja turvallisia asuntoja tarvitaan huomattavasti lisää väestön vanhetessa. Yhteisöllisyyden ja ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja asumisessa on tärkeää, sillä näin tuetaan kotona asumista ja edistetään osallisuutta. Asumisen ennakoinnin tueksi ympäristöministeriö käynnisti Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020—2022.

Ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Kaikkein vanhimpien määrä kasvaa nopeimmin: yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana.

Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia ja liittyy moniin elämänalueisiin, myös asumiseen.

Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Se liittyy asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen vanhuspalvelujen rakenteeseen.

Ikääntyneitä varten tarvitaan sopivia asuntoja ja ikäystävällisiä asuinalueita. Koska asuntokanta muuttuu hitaasti, ennakoiviin toimiin on tarpeen paneutua hyvissä ajoin. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on maassamme noin 500 000 eli 15 % asuntokannasta. Tämä ei riitä ikääntyvän väestön tarpeisiin. Vaikka esteetön asunto onkin monen iäkkään henkilön tarve ja toive, se ei yksinään vastaa asumistarpeisiin.

Ikääntyneiden tarpeet ovat erilaisia, siksi asumista tulee kehittää monella rintamalla. Tarpeet tulee huomioida nykyisiä asuntoja ja asuinalueita korjattaessa sekä uusia rakennettaessa. Osa toivoo myös uudenlaisia asumisratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista.

Yhä useampi ikääntynyt asuu tulevaisuudessa yksin, mikä lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Erilaisilla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävillä ratkaisuilla voidaan vähentää yksinäisyyden tunnetta

Toimenpideohjelma kannustaa ennakointiin

Ympäristöministeriö käynnisti keväällä toimenpideohjelman vuosille 2020—2022 ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi. Sillä tuetaan ikääntyneiden ihmisten sekä kuntien asumisen ennakointia ja varautumista sekä ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämistä. Toimenpideohjelma on osa poikkihallinnollista Ikäohjelmaa.

Ohjelmaa toteutetaan yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn, kuntien, kuntayhtymien, Kuntaliiton sekä eläkeläis-, vanhus-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Kyse on siis vahvasta yhteisestä asiasta ja yhteistyöstä, jotta hyvää asumista on tarjolla maamme ikääntyvälle väestölle yhä enemmän.

Valtion keskeisiä keinoja toimenpideohjelman toteutuksessa ovat korjausavustukset ja erityisryhmien asumisen investointiavustus sekä rahoitus kuntien kehittämishankkeisiin. Hyvien käytäntöjen levittäminen, seminaarit ja muu yhteistyö kunta- ja järjestötoimijoiden toimijoiden kanssa ovat myös osa ohjelman toteuttamista.

Kunnilla merkittävä rooli asuinolojen parantamisessa

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Suunnittelussa painotetaan kotona asumista, myös asuinolot, liikennepalvelut ja asuinympäristön esteettömyys liittyvät tähän. Suunnitelman teko ja toteutus edellyttävät yhteistyötä kunnan eri toimialojen (esim. sosiaali- ja terveystoimiala ja asunto/tekninen toimiala) kesken ja muiden tahojen kanssa.

Suuret ja pienet kunnat sekä taajamat että haja-asutusalueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Monissa maaseutukunnissa asuu paljon ikääntyneitä ja on tarvetta tukea heidän asumistaan eri tavoin. Tulevaisuudessa ikääntynyt väestö asuu kuitenkin yhä enemmän kaupunkimaisilla alueilla, pääosin tavallisissa asunnoissa. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja on tarpeen myös lisätä täydentämään tarjontaa. Toimia tarvitaan siis hyvinkin erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä.

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa avustetaan kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeita. Niillä tuetaan ikääntyneiden kansalaisten sekä kuntien varautumista tuleviin asumisen tarpeisiin, edistetään asuntokannan korjaamista, luodaan erilaisia asumisratkaisuja sekä kehitetään asuinalueita ikäystävällisemmiksi. Ensimmäisessä haussa avustuksen saivat 14 kunnan ja kahden kuntayhtymän hankkeet. Aihepiireiltään hankkeet jakautuivat eri teemoihin, mutta ennakointi ja varautuminen ikääntyneiden asumistarpeisiin nousivat vahvimmin esille.

ARAn avustuksia asuntojen korjaamiseen

Valtion avustukset ikääntyneiden asumisessa koostuvat korjausavustuksista ja investointiavustuksista. Korjausavustuksilla tuetaan esimerkiksi hissien asentamista ja muita esteettömyyskorjauksia sekä omistusasuntojen korjaamista ikääntyneiden tarpeisiin.

Vuosina 2020—2022 hissi-, esteettömyys- ja asuntojen korjausavustuksiin osoitetaan 92 miljoonaa euroa. Erityisryhmien asumisen investointiavustuksella lisätään ikääntyneille sopivien vuokra-asuntojen ja palveluasuntojen tarjontaa ja korjaamista. Tästä avustuksesta noin puolet eli arviolta 140 miljoonaa euroa kohdistunee vuosina 2020—2022 ikääntyneiden asumiseen mukaan lukien palveluasuminen.

Tämän vuoden alussa käyttöön tulleeseen uuteen avustukseen eli ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille sopiviksi on käytettävissä 25 miljoonaa euroa vuosina 2020—2022. Tämä on merkittävä keino tukea ikääntyvän väestön asumista monessa kunnassa, missä on tyhjillään olevia ARA-vuokra-asuntoja. Ne eivät kuitenkaan välttämättä sovellu hyvin ikääntyneiden asumiseen, mutta voivat olla sijainniltaan sopivia ja rakennusteknisesti hyvin korjattavissa. Näitä kaikkia avustuksia haetaan ARAsta eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta.

Asumisen ennakointi

Luonnollisesti kansalaiset itse ovat keskeisiä toimijoita oman asumisensa suhteen. Tämä pätee myös ikääntyneiden kohdalla, sillä noin 80 % yli 65-vuotiaista ihmisistä omistaa asuntonsa. Valtion ja kuntien toiminnalla voidaan luoda edellytyksiä asuntojen korjaamiseen ja asumisvaihtoehtojen tarjontaan. Myös järjestöjen rooli on merkittävä, kuten Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien toiminta ikääntyneiden asuntojen korjaustarpeiden kartoituksessa.

On tärkeää, että jokainen tekisi oman asumisensa ennakoinnin ikääntymisen näkökulmasta hyvissä ajoin ja varautuisi siihen riittävästi. Hyväkuntoisena on helpompaa teettää asunnon korjauksia kuin silloin, kun toimintakyky on jo paljon heikentynyt. Myös muuttaminen uuteen asuntoon ja asuinalueelle on sujuvampaa, kun asukas pystyy aktiivisesti tutustumaan ympäristöönsä.

Asuinympäristöihin lisää ikäystävällisyyttä

Kunnat voivat monilla toimilla tukea ikääntyvän väestön asumista ja liikkumista asuinalueilla. Ikäystävällisten asuinympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen ja etenkin olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen on tässä tärkeää.

Ikäystävällinen asuinalue on sellainen, jossa myös toimintakyvyltään heikentynyt henkilö voi toimia, liikkua ja osallistua. Asuinympäristö on esteetön ja turvallinen, tarvittavat palvelut helposti saavutettavissa, ja lisäksi ympäristö tukee osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Ikäystävälliset asuinalueet sopivat kaikille. Esteettömyydestä hyötyvät rattaiden kanssa liikkuvat lapsiperheet, pyörätuolilla kulkevat sekä kaikki, joiden liikunta- ja toimintakyky on heikentynyt.

Yksinäisyys ja turvattomuus ovat haasteita, joihin meidän tulee vastata. Moni ikääntynyt asuu yksin, mikä lisää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Sitä voidaan toteuttaa joko vain ikääntyneille tarkoitetuissa yhteisöasumisen kohteissa tai yhä enenevissä määrin monisukupolvisissa yhteisökortteleissa.

Yhteisöllisyyttä voidaan edistää myös asuinalueella ilman että asutaan samassa rakennuksessa. Tapaamispaikkojen ja yhteisen toiminnan tarjonnalla on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisäämisessä, ja samalla yksinäisyyden vähentämisessä.

Teksti: Raija Hynynen, asuntoneuvos, ympäristöministeriö

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 5/2021