Ajankohtaista

Monipuolinen elintapaneuvonta tukee ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä, mutta erityisesti omaishoitajat tarvitsevat kohdennettua tukea. Uudet tutkimushankkeet selvittävät, miten elintapaohjausta voidaan kehittää heidän tarpeisiinsa.

Väestön nopea ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ikääntyneiden henkilöiden määrää. Julkisessa keskustelussa korostuu usein huoli sote-palvelujen resurssien riittävyydestä, mutta samalla on tunnistettu ennaltaehkäisyn keskeinen merkitys ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja säännöllisen hoiva- ja palvelutarpeen alkamisen lykkäämisessä. Toimintakyvyn tukemisessa terveelliset elintavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta ovat tärkeitä keinoja. Vaikuttavien ja kustannustehokkaiden toimintakykyä tukevien ratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa toimenpiteistä, joiden avulla voidaan saavuttaa pitkäaikaisia myönteisiä tuloksia.

Omaishoitajat ovat keskeinen osa hoivajärjestelmää, ja ilman heidän panostaan sote-palvelut kuormittuisivat entisestään. He tarjoavat läheisilleen hoivaa kotona, mikä vähentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Omaishoito on kuitenkin usein raskasta ja sitovaa, erityisesti iäkkäille omaishoitajille. Kuormitus voi heikentää heidän omaa toimintakykyään ja vaikeuttaa terveellisten elintapojen noudattamista. Nämä haasteet tulee huomioida suunniteltaessa heille kohdennettavia elintapaohjelmia.

FINGER-elintapaohjaus ehkäisee muistitoimintojen heikkenemistä ja ylläpitää toimintakykyä

Suomalainen FINGER-tutkimus on osoittanut, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyvien henkilöiden kognitiivisia toimintoja sekä ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Elintapaohjelmalla on lisäksi havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun, toimintakykyyn ja sairauksien ilmaantuvuuteen.

Kansainvälisesti tunnettu FINGER-tutkimus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama laaja satunnaistettu interventiotutkimus, joka on selvittänyt monipuolisen elintapaohjelman vaikutuksia ikääntyvien henkilöiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Tutkimukseen osallistuneet 60–77-vuotiaat henkilöt jaettiin tutkimuksen alussa kahteen ryhmään. Interventioryhmälle tarjottiin kahden vuoden ajan monipuolista elintapaohjausta terveellisestä ravitsemuksesta, liikunnasta, muistiharjoittelusta ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnasta. Heitä verrattiin ryhmään, joka sai tavanomaista terveysneuvontaa.

FINGER-tutkimuksesta julkaistiin hiljattain uusia tuloksia, jotka valottavat elintapaohjauksen vaikutuksia niin terveyspalvelujen käyttöön, vanhuuden haurastumiseen kuin ikääntyvien henkilöiden pitkäaikaisiin liikuntatottumuksiin. Lisäksi saatiin uutta näyttöä elintapaohjelman kustannusvaikuttavuudesta.

Elintapaohjaus vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja vanhuuden haurastumista sekä tukee liikunta-aktiivisuutta

Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että elintapaohjaus voi merkittävästi vähentää ikääntyneiden henkilöiden terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Kahdeksan vuoden seurannassa elintapaohjelmaan osallistuneilla sairaalapäivät vähenivät keskimäärin kuudella, ja päivystyskäynnit olivat harvinaisempia. Tehostettua elintapaohjausta saaneen henkilön terveyspalvelujen kustannukset olivat keskimäärin 4000 euroa pienemmät kuin kontrolliryhmään kuluneella henkilöllä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että elintapaohjauksen avulla voidaan vähentää terveyspalvelujen tarvetta ja hillitä kustannuksia ikääntyvässä väestössä.

Elintapaohjaus myös pienensi vanhuuden haurastumisen eli gerastenian todennäköisyyttä miehillä, joilla esiintyi gerastenian ensimerkkejä tutkimuksen alussa. Gerastenia tarkoittaa ikääntyneen henkilön toimintakyvyn heikkenemistä sekä kaatumis- ja sairausriskin kasvua. Sitä esiintyy joka kymmenennellä yli 70-vuotiaalla, mutta sen esiastetta havaitaan jo keski-ikäisillä. Elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa gerastenian taustalla oleviin tekijöihin, kuten vähäiseen liikuntaan.

Liikunta-aktiivisuuden lasku on yleistä iän myötä, mutta tutkimuksessa havaittiin, että suurimmalla osalla FINGER-elintapaohjelmaan osallistuneista liikunta-aktiivisuus pysyi samalla tasolla tai jopa lisääntyi pitkällä aikavälillä. Seitsenvuotisen seurannan aikana noin neljännes kaikista osallistujista säilytti korkean liikunta-aktiivisuuden, ja tämä oli erityisen yleistä elintapaohjaukseen osallistuneilla sekä niillä, jotka kokivat liikunnan tuottavan iloa ja hyvää oloa.

Toisaalta kivut ja masennusoireet ennustivat liikunta-aktiivisuuden jyrkkää laskua. Myös ne, jotka liikkuivat ensisijaisesti terveyssyistä tai lääkärin kehotuksesta, olivat useammin vähemmän aktiivisia. Näiden henkilöiden kohdalla FINGER-elintapaohjelma kuitenkin tuki liikunta-aktiivisuuden säilymistä. Liikunnan suunnittelussa onkin tärkeää huomioida yksilölliset tekijät ja kohdentaa tukea erityisesti niille, joiden liikuntaa rajoittavat kivut tai mielialaoireet. Lisäksi kestävien liikuntatapojen edistämisessä tulee huomioida henkilökohtaiset motivaatiotekijät sekä liikunnan sosiaalinen ulottuvuus.

Miten elintapaohjaus voidaan räätälöidä omaishoitajille?

Suomessa on noin 50 000 omaishoidon sopimuksen tehnyttä henkilöä, ja arviolta 350 000 henkilöä hoitaa läheistään ilman hyvinvointialueen kanssa solmittua sopimusta. Valtaosa omaishoitajista on naisia, ja yleisin omaishoidon syy on läheisen muistisairaus.

Vaikka moni omaishoitaja kokee roolinsa merkitykselliseksi, hoivavastuu lisää terveysriskejä, kuten stressiä, vähäistä liikunnan harrastamista ja muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Tästä huolimatta korkeatasoinen tutkimusnäyttö omaishoitajien terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen malleista on vähäistä. Palvelutarpeen kasvaessa, tarvitaan toimivia ratkaisuja, jotka edistävät omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia.

Hiljattain käynnistyneissä Family FINGER- ja CAREFIT-tutkimushankkeissa FINGER-tutkimukseen pohjautuvaa monipuolista elintapaneuvontaa räätälöidään iäkkäille omaishoitajille sopivaksi. Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhteisessä Family FINGER -hankkeessa kartoitetaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä omaishoitajien terveyttä tukeviin elintapoihin. Tavoitteena on kehittää omaishoitajien tarpeisiin räätälöity elintapaohjausmalli, ja selvittää sen vaikutuksia omaishoitajien mielenterveyteen, elämänlaatuun ja kognitiivisiin toimintoihin.

THL:n ja Tampereen yliopiston yhteisessä CAREFIT-hankkeessa keskitytään iäkkäiden omaishoitajien liikuntakäyttäytymiseen ja toimintakyvyn tukemiseen. Hankkeessa tarkastellaan omaishoitajuuden vaikutusta liikuntaohjelmiin sitoutumiseen sekä kehitetään FINGER-malliin pohjautuva, omaishoitajille mukautettu, liikuntaohjelma. Lisäksi hankkeessa analysoidaan liikunta-aktiivisuuden ja toimintakyvyn kehittymistä hyödyntämällä FINGER-tutkimuksen pitkittäisaineistoa. Omaishoitajaliitto ja Tukholman Karoliininen Instituutti ovat molempien hankkeiden yhteistyökumppaneita. Lisäksi Family FINGER –hankkeessa tehdään yhteistyötä Muistiliiton ja Pittsburghin yliopiston kanssa.

Ikääntyneiden toimintakyvyn ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen on tärkeää paitsi heidän itsensä, myös koko hoivajärjestelmän kannalta. FINGER-tutkimuksen tulokset osoittavat, että monipuolinen elintapaohjaus voi edistää terveyttä ja vähentää palvelutarvetta. Family FINGER- ja CAREFIT-hankkeet tuottavat uutta tietoa siitä, miten omaishoitajien erityistarpeet voidaan huomioida ikääntyneille suunnatuissa elintapainterventioissa.

Kirjoittajat

Saila Kyrönlahti, TtT, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Roosa-Maria Savela, TtT, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Anna Ellonen, TtM, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto