Ajankohtaista

Yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin siirryttäessä paikalliselta toiminta-alueelta maakunnalliseen alueeseen. Tilanne on täysin uusi, kun normaalit, tutut organisaatiorakenteet katoavat ja tilalle muodostetaan jotain uutta, mistä me emme vielä tiedä tarkasti mitään. Hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa ja osalle palveluntuottajista on jo tuttua toimia maakunnallisen organisaation kanssa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta on suunniteltu pääosin jo edellisen hallituksen aikana julkisorganisaatioiden henkilöstön voimin. Soteuudistuksen aikana on myös järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetty yhä enenevässä määrin palvelujen suunnittelussa.

Oman alueen valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat tärkeitä kumppaneita, joiden kautta voimme ja haluamme vaikuttaa ikäihmisten palveluihin. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue palvelee 192 tuhatta asukasta ja sen laskennallinen rahoitus on 791 M€. Ikääntyminen, taloudellinen niukkuus ja henkilöstön saatavuus ovat alueellemme haaste kuten monella hyvinvointialueella. Haasteista huolimatta tavoitellaan yhdenvertaisia, vaikuttavia ja saatavilla olevia palveluita. Aluevaltuutetut olivat strategisesti erittäin tärkeiden päätösten edessä ensimmäisessä kokouksessaan.

Aluevaltuustomme on 7.3.2022 järjestäytynyt ja valinnut aluehallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston. Lisäksi he ovat päättäneet hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä organisaatio- ja johtamisrakenteesta. Henkilöstöorganisaation lisäksi aluevaltuutetut päättivät mm. toimielimistä ja niiden tehtävistä. Hyvinvointialueen toimielimiksi oli ehdotettu mm. 1) yhdyspintojen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaa, 2.) henkilöstö- ja kehittämislautakuntaa, 3.) talous- ja investointilautakuntaa sekä 4.) turvallisuuslautakuntaa.

Yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan tehtävänä on mm. valmistella aluehallitukselle hyvinvointialuestrategian mukaiset linjaukset palvelutuotannon yhteistyöstä yksityisten yritysten, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Tehtävänä on myös vastata osaltaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöstä em. tahojen kanssa. Aluehallituksen tehtävänä on mm. päättää hankinta- ja myyntivaltuuksista investointisuunnitelma huomioiden ja siten, että merkittävät strategiset myyntipäätökset tekee aluevaltuusto sekä päättää palvelusetelin myöntämisen periaatteista ja palvelusetelin arvon vahvistamisesta.

Mielestäni nyt on todella tärkeää olla yhteydessä valtuutettuihin ja tuoda järjestölähtöisten palveluntuottajana oma näkökulma esiin. Valtuutetuilla on satasivuisia esityksiä selattavana, päätösaikataulut suhteessa asiamääriin varsin tiukat ja tällöin jotkin tärkeät ja kauaskantoiset päätökset voivat jäädä vaille riittävää huomiota. Me tietenkin haluamme, että ikäihmisten palvelujen laatu pysyy korkeana eikä heidän valinnanmahdollisuutensa kapene. Erilaisia ja erikokoisia palveluja tarjoavia toimijoita tarvitaan. Haluamme, että yhdistysten tuottamat palvelut jatkuvat osana palveluverkkoa. Osto-osaamisessa ja hankintastrategiassa on huomioitava erilaiset palveluntuottajat niin, että ikäihmisillä säilyy valinnanmahdollisuus, kenen palveluja he voivat käyttää.

Etelä-Pohjanmaan alueella perustettiin oma järjestöneuvosto, joka ei kuitenkaan päässyt lopullisesti hyvinvointialueen organisaatiokaavioon. Aluehallitus voi kuitenkin asettaa hyvinvointistrategian mukaisesti muita vaikuttamistoimielimiä. Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto toimivat valtuustokausittain. Osallistavan Etelä-Pohjanmaan mukaan kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä vahvistetaan osallistavan kumppanuuspöytä-toimintamallin kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii noin 400 sote-yhdistystä. Järjestöjen edustajia on ollut mukana sote-uudistuksen työryhmissä lähes 30. Yksi sotejärjestöjen yhteistyön esimerkki oli juuri ennen vaaleja järjestetty järjestölähtöinen aluevaalipaneeli, jossa jokainen mukana ollut järjestö sai näkyvyyttä toiminnalleen. Viisi seitsemästä panelistista tuli valituksi valtuustoon, joten uskomme heidän huomioivan myös järjestöt palvelujen tuottajina ja yhteistyökumppaneina hyvinvoinnin edistämisessä. Aluevaalipaneelin alla teimme pikavauhdilla yhteistyössä Kivipuro ry:n ja Buusti ry:n kanssa esittelyvideon, jolla halusimme viestittää yhteistyöstämme.

Katso video

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun asiakaspalveluiden asiantuntija aloitti työssään vuoden alussa. Hänen tehtäväalueensa on laaja kartoittaessaan alueellisia palveluseteleiden toimintaohjeita, palvelusetelituottajia ja ostopalvelutarpeita. Hän kutsui helmikuussa koolle järjestöpohjaisia palveluntuottajia ja keskustelimme siitä, mitä asioita palvelusetelikriteerejä luodessa ja osto-osaamisessa tulisi hyvinvointialueella ottaa huomioon.

Ikäihmisten palvelut muodostuvat sote-keskusverkostossa mm. asiakas- ja palveluohjauksesta, alueellisesta kotihoidosta, kuntoutuspalveluista ja hoiva-asumisesta. Ikäihmisten palvelujen alajaostoista hoiva-asumisen työryhmä on kokoontunut tänä vuonna kahdesti. Olen saanut olla Kivipuron kollegani tj. Hanna Lähelmän kanssa mukana suunnittelutyöryhmässä. Tähän mennessä työ on ollut lähinnä perusterveydenhuollon omien asumispalvelujen määrän ja laadun kartoittamista, mutta toivon, että pääsemme pian palvelujen sisällölliseen suunnitteluun; palvelukriteerien ja palvelukuvauksien laatimiseen.

Tulevaisuuden kotona asumista tukevia palveluja iäkkäille suunnitellaan juuri käynnistyneessä Ikäkoti-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda alueellinen toimintamalli. Prosessien yhtenäistämisen ja kehittämisen lisäksi painopisteinä ovat mm. muistisairaiden palveluketjun toiminnan jalkauttaminen, gerontologisen sosiaalityön aseman ja osaamisen vahvistaminen sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaatiomallin kehittäminen. Järjestöjen asiantuntemusta tultaneen hyödyntämään myös tässä tärkeässä hankkeessa.

Suunniteltavaa on vielä paljon, eikä 1.1.2023 kaikilta osin tule olemaan valmista vaan suunnittelutyö jatkuu. Valitettavasti tämän vuoksi joudumme sietämään paljon epävarmuutta, koska strategiset päätökset siitä, mitä palveluja hankitaan, kuinka paljon ja millaisin kriteerein on päättämättä. Meillä on ollut vahva halu olla mukana suunnittelussa, koska silloin osaamme kehittää myös omia palveluja kohti tulevaisuuden tarpeita.

Kaikkien haasteiden keskellä; niin koronan kuin työvoiman saatavuudenkin – omat tavoitteet kirkastuvat eikä rönsyille ole aikaa eikä energiaa. Tilanne vaatii keskittämistä sekä toisaalta joustavuutta. Toivon kaikille teille – niin työntekijöille kuin yhteisöille –resilienssin vahvistumista.

Kun halutaan uudistaa, niin se vaatii kaikilta panosta. Kukaan ei voi enää toimia vanhalla totutulla tavalla. Yhteinen suunnittelu on tärkeää, koska silloin tulemme kuulluksi ja voimme asemoida oman paikkamme tulevassa organisaatiossa. Osa-optimointi ei luo hyvää pohjaa kehittämiselle vaan yhteiset haastavat tavoitteet saavutetaan hyvällä yhteistyöllä ja yhdessä kehittämällä.

Tiina Rauhalaakso, Kauhajoen Vanhaintuki ry:n toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliiton hallituksen jäsen, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen puheenjohtaja.