Ajankohtaista

Blogi: Luontoavusteinen toiminta seniorikeskuksessa

Raija ja Veikko istuttamassa perunaa talon viljelylaatikoihin.

”Olen aina pitänyt puutarhanhoidosta kukkien kasvattamisesta, metsässä liikkumisesta, linnuista ja eläimistä,” kertoo Maija muuttaessaan Myllypuron seniorikeskukseen.

Ikääntyessä toimintakyvyn heiketessä luontoyhteyden säilyminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Luontoyhteyden uudelleen luominen olisi tärkeää myös palveluasumisessa. Mielekäs tekeminen ja mahdollisuus osallistua itseä kiinnostavaan toimintaan lisää tunnetusti hyvinvointia ja osallisuuden tunnetta.

Luontoperustaisen toiminnan tausta-ajatuksena on Green Care- toimintatavan luonnon hyvinvointia edistävästä vaikuttavuudesta, osallisuudesta ja kokemuksellisuudesta. Green Care on luonnon hyödyntämistä kuntoutuksessa ammattimaisesti, suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti.

Luontoyhteyden ja luontosuhteen merkityksestä on olemassa useita erilaisia teorioita. Luontoavusteisessa toiminnassa voidaan käyttää eko- ja ympäristöpsykologian näkökulmaa elpymiseen; tarkkaavuuden tai stressistä elpymiseen.

Luontoyhteyden löytäminen hoiva-asumisessa

Maija istuu ryhmäkodin päivähuoneessa ja tarkkailee haikeana ikkunasta keväistä maisemaa. Tapaan Maijan ensimmäistä kertaa, tervehdin ja tiedustelen mitä ikkunasta näkyy. Maija kertoo nauttivansa keväästä ja ikävöivänsä omaa puutarhaansa. Kerron Maijalle, että meillä on täällä puutarhakerho, johon olisi tervetullut mukaan. Sovin Maijan kanssa, että tapaamme huomenna puutarharyhmässä.

Luontoavusteisessa toiminnassa huomio kiinnittyy neljään vuodenaikaan ja asukkaiden elämänkulussa liittyneisiin luontokokemuksiin. Luontotoiminta on teemoitettu asukkaiden toiveiden, mieltymysten mukaan yhteiseksi toiminnaksi.

Luontoyhteys on monilla asukkailla muuttunut, moni on tuonut esille vaikeuden päästä luontoon ulos pihalle. Luontoryhmässä kasvien hoitaminen, viljeleminen, luontokuvien katseleminen virittää asukkaita pohtimaan luontoyhteyttä uudella tavalla. Keskustelussa jaetaan omakohtaisia luontomuistoja, muistellaan lapsuuden kesiä, marjastusretkiä tai mökillä vietettyä aikaa.

Kasvien hoitaminen on Maijalle lempipuuhaa, kun saa laittaa sormet multaan. Ryhmässä Maijan mieliala ja myönteiset tunteet lisääntyvät. Maija alkaa suunnitella uuden huoneensa sisustamista viherkasveilla. Luontoyhteyden uudelleen löytäminen vaikuttaa Maijan kotiutumiseen palvelutaloon ja helpottaa yksinäisyyden kokemista.

Vanha nainen istuttaa kasveja kukkaruukkuun.
Raija on aina tykännyt viherkasvien hoitamisesta.

Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat asukkaat ovat terveydeltään hauraita, heillä on useita sairauksia, eivätkä asukkaat juuri liiku ulkona. Viherympäristöt voivat lievittää huonoon terveyteen liittyviä kielteisiä kokemuksia vähentämällä stressiä ja parantamalla mielialaa.  Asukkaan on helppo havainnoida ja ymmärtää moniaistittavaa ja esteettistä ympäristöä, se tukee myös liikkumista ja toimintaa. Viherympäristöön on helppo liittää arkisia, merkityksellisiä toimintoja, joissa on mahdollista käyttää taitoja ja ylläpitää elämäntavan jatkuvuutta.

Luontoavusteisuus hoiva-asumisessa

Luontoavusteisuus-ajattelua voisi hyödyntää tietoisemmin. Puutarhanhoitamista ja luontoharrastamista tulisi mahdollistaa hoiva-asumisessa yhteisesti enemmän. Asukkaalle päivittäinen mielekäs tekeminen, mieleinen luontopaikka, eläimet tarjoavat mahdollisuuden hyvään elämään. Osallisuuden tunne voi löytyä vuorovaikutuksessa luontoelementtien, eläimen tai lähiympäristön kanssa.

Luontoavusteisuutta voi lähteä suunnittelemaan helposti esimerkiksi luontovuosikelloa hyödyntämällä. Luontovuosikelloa ohjaa neljä vuodenaikaa, mukaan lukien erilaiset juhlapyhät. Kun lähdetään rakentamaan luontovuosikelloa, suunnitteluun on hyvä ottaa jo heti alusta asukkaat mukaan. Jotta luontoavusteinen toiminta olisi tavoitteellista tulisi hoitohenkilökunnan saada Green Care-menetelmä koulutusta.

Luontovuosikello näyttää puutarharyhmän toiminnat.
Puutarharyhmän luontovuosikello.

Kasvien käyttö on palveluasumisessa helppoa toteuttaa ja voi tukea hoidolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sairaalaympäristössä puutarhat helpottavat henkilökunnan uupumista ja laskevat stressiä. Viherympäristö ja puutarhatoiminta rauhoittavat muistisairaita, lisäävät aktiivisuutta, liikkumista, hyvää oloa, vähentävät kaatumisisia ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä ja parantaa unta.

Luontokokemuksella on tutkitusti paljon hyviä terveydellisiä vaikutuksia, eikä aina tarvitse lähteä ulos luontoon, vaan luonnon hyvinvointivaikutukset voidaan saavuttaa myös sisällä.

Luontotoiminnan hyödyt asukkaalle:

  • Ylläpitää taitoja
  • Herättää muistoja
  • Rytmittää ajankulkua
  • Mahdollistaa harrastamista
  • Lisää osallisuuden tunnetta

Palveluasumisessa tulisi lähtökohtaisesti nähdä luontoelementit asukkaiden ja hoitohenkilökunnan, omaisten ja vapaaehtoisten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistajina.

Sirpa Puusti, toimintaterapeutti YAMK, Myllypuron seniorikeskus

Kirjoittajan huomautus: Kirjoituksen Maija on fiktiivinen henkilö.

Raija ja Veikko istuttamassa perunaa talon viljelylaatikoihin.
Raija ja Veikko istuttamassa perunaa talon viljelylaatikoihin.
Talvella laitettiin jäälyhtyjä pihalle.
Talvella laitettiin jäälyhtyjä pihalle.

Kuvat: Sirpa Puusti


Lähteet:

Green Care -laatutyökirjaan ja sen sisältöön viitataan seuraavasti: Luke, THL ja GCF ry 2018. Suomalainen Green Care – LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Green Care Finland ry. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/542460/green-care-tyokirja-2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rantakokko, Merja 2019. Elinympäristö aktiivisen arjen ja hyvinvoinnin tukena. Teoksessa Kulmala, Jenni (toim.) Hyvä vanhuus. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ylilauri, Martta & Yli-Viikari, Anja 2019. Viherympäristöt ja puutarhat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Teoksessa: Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Vaasan yliopisto. Levon-instituutin julkaisuja 143.