Ajankohtaista

Ikäihmisten medialukutaitoa on tuettava siinä missä muidenkin ikäryhmien. Medialukutaidossa tulee keskittyä mediasisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin.

Ensimmäisen suomalaisen ikäihmisten mediakasvatukseen keskittyvän väitöstutkimuksen mukaan ikäihmisten medialukutaitoa on tuettava siinä missä muidenkin ikäryhmien medialukutaitoa. Tulokset korostavat kuitenkin tarvelähtöistä lähestymistapaa, missä yksilön tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja esimerkiksi käytössä olevia laitteita sekä aiempaa kokemusta ei sivuuteta.

Ikäihmisten (v. 65+) medialukutaidoista ei tiedetä vielä tarpeeksi, vaikka viimeaikainen kiinnostus aihetta kohtaan on ollut nousujohteista. Suurin osa mediakasvatuksen tutkimuksesta ja käytännön työstä kohdistuu edelleen nuorempiin ikäryhmiin. Tutkimukset osoittavat ikäihmisten olevan kuitenkin moninainen ryhmä medialukutaidoiltaan ja kehittämistarpeita löytyy jokaiselta sen osa-alueelta (käyttö, ymmärrys, tuottaminen). Medialukutaidon osa-alueista vähemmälle huomiolle ovat jääneet etenkin mediatekstien ja sisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin sekä tuottamiseen liittyvät taidot. Ikäihmisten digitaalisiin teknologioihin ja medioihin liittyvä käyttötaito on kerännyt enemmän kiinnostusta.

Medialukutaitoa pidetään mediakasvatuksen eli opetus-, ohjaus-, ja tukitoiminnan päätavoitteena. Medialukutaito ymmärretään ensinnäkin, yksilön kykynä päästä digitaalisten teknologioiden ja medioiden äärelle ja käyttää niitä; toiseksi, kriittisesti arvioida ja ymmärtää erilaisia mediatekstejä ja sisältöjä; sekä kolmanneksi, niiden omana tuottamisena erilaisissa toimintaympäristöissä. Medialukutaito on siis digitaalisten teknologioiden ja medioiden käyttötaitoa laajempi taito.

Medialukutaito mahdollistaa uutisten luotettavuuden arvioinnin.

Medialukutaito on kansalaistaito, jota tarvitaan mm. arjen helpottamiseen ja asioiden hoitamiseen (esim. viranomais- ja pankkipalvelut) sekä yhteydenpitoon. Koronapandemia on myös korostanut medialukutaidon tärkeyttä, sillä on entistä tärkeämpää osata kriittisesti arvioida tiedon ja uutisten luotettavuutta ja oikeellisuutta sekä sen taustalla olevia tarkoitusperiä ja arvoja.

Suunnitteluperiaatteista tukea ikäihmisten mediakasvatukseen

Väitöstutkimuksessa selvitetään, miten ikäihmisten medialukutaitoa tulee tukea. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena esitellään medialukutaidon geragogiikan käsite, joka ymmärretään ikäihmisten medialukutaidon ohjauksen ja opetuksen hienosäätönä heidän omiin tarpeisiinsa, sillä ikääntyessä on tavallista mediakasvatustarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden muuttuminen. Medialukutaidon geragogiikan tueksi on kehitetty myös kahdeksan suunnitteluperiaatetta.

Tulosten mukaan medialukutaidon geragogiikan tulee perustua ikäihmisten omiin tarpeisiin, jotka vaihtelevat kohderyhmän sisällä, mutta linkittyvät yleensä yksilön arjen ja erilaisten elämän roolien ympärille. Myös kiinnostuksen kohteet, aiemmat kokemukset, oppimistavoitteet, motivaatio, käytössä olevat laitteet sekä tavat ja kyvyt tulee huomioida.

Ikäihmisten medialukutaitoa tulee tukea kokonaisvaltaisesti kaikki sen osa-alueet huomioiden. Vaikka käytön osa-alue korostui tuloksissa ja sen tukemista tulee edelleen jatkaa, tulee tulevaisuudessa keskittyä enemmän mediasisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin (esim. valeuutiset) sekä tuottamiseen (esim. elämänhistorioiden teko ja jako).

Tulosten mukaan erilaisia pedagogisia lähestymistapoja tulee hyödyntää, vaikka viitteitä löytyi vahvemmin formaaliin ja perinteiseen opetukseen sekä yksilölliseen ja oppijakeskeiseen opetukseen. Tulokset korostavat mm. sukupolvien välistä oppimista ja vertaisoppimista, joista etenkin jälkimmäinen nähdään hyvänä tapana tukea ikäihmisten medialukutaitoa, sillä se voi olla hyödyllistä molemmille osapuolille ja vertaisilla voi olla parempi käsitys muuttuvista kognitiivista taidoista.

Medialukutaidon geragogiikassa tulee kiinnittää huomiota ohjaajaan, joka tulisi omata pehmeitä ja sosiaalisia taitoja, kuten empaattisuutta, ystävällisyyttä ja kunnioitusta. Lisäksi ohjaajan on tärkeä ymmärtää ja tukea muuttuvia kognitiivisia taitoja, esimerkiksi toistojen ja rauhallisen etenemisen avulla.

Kuudes periaate keskittyy voimaantumisen tukemiseen, jota voidaan lisätä mm. tukemalla ikäihmisen digitaalisten teknologioiden ja medioiden käyttöön liittyvää minäpystyvyyttä. Medialukutaidon kohentuminen voi edistää myös vastuunottamista ja itsenäisyyttä omien asioiden hoidossa. Medialukutaidon geragogiikan kannalta on tärkeää tarjota myös systemaattista ja jatkuvaa tukea sekä tulokset osoittavat vieläkin laajemman ja monialaisemman yhteistyön lisäämisestä.

Mitä tulevaisuudessa?

Ikäihmisten mediakasvatukselle aloitettua tien ravaamista on edistettävä myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi käytännön työtä ja tutkimusta tulee entisestään lisätä. Esimerkiksi digisyrjäytyminen on aihe, mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja mihin myös syksyllä 2021 käynnistyneen OdigO-hankkeen myötä on tartuttu. Hankkeessa kehitetään palveluntarjoajien osaamista tukea ja ohjata asiakkaidensa digitaitoja.

Digitaitojen ohjaus on sisällytettävä osaksi koulutus-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta digitaitoja voitaisiin tukea tarveperustaisesti juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Tästä syystä hankkeessa tuotetaan yhtenä sen toimenpiteenä Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n uusi yhteinen, aikuisten ja ikääntyvien digitaitojen ohjaamiseen kohdistuva verkko-opintojakso.

Teksti: Susanna Rivinen

---

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 1/2022

Tilaa lehti