Ajankohtaista

Nääsville ry:n Tuutorin tuella -hankkeessa v. 2022-2024 on kehitetty toimintamalli edistämään senioritalojen asukkaiden toimintakykyä, hyvää elämää ja yhteisöllisyyttä vapaaehtoisten avulla. Tuutorin tuella -toimintamallissa yhdistyy ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä sisältö ryhmätoiminnassa sekä tuettu vapaaehtoistoiminta.

Tuettu vapaaehtoistoiminta tukee monin tavoin myös eläkeikäisen vapaaehtoisen onnistunutta ikääntymistä. Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen ja sen mahdollistaminen ovatkin yksi potentiaalinen ikääntyneiden ihmisten terveyden edistämisen keino.

Tuutorin tuella -toimintamalli on kehitetty välimuotoiseen asumisympäristöön eli senioritaloihin. Senioritaloissa ikääntyneet voivat asua samassa kodissa ja asuinympäristössä mahdollisimman pitkään huolimatta terveydentilan mahdollisista muutoksista tai toimintakyvyn heikkenemisestä. (1)

Tuutorin tuella -toimintamallissa ammattilaiset organisoivat ja koordinoivat vapaaehtoisten ohjaamaa ryhmätoimintaa senioriasuinympäristöissä. Vapaaehtoiset ohjaavat senioritalojen yhteisissä tiloissa liikunta-, aivotreeni- ja mielenhyvinvoinnin ryhmiä.

Ryhmätoiminnan sisällöt perustuvat FINGER-toimintamallin teemoihin, joihin ammattilaiset ovat tuottaneet valmiit materiaalit vapaaehtoisille ryhmien ohjaamista varten. Tuotettu materiaali perustuu tutkittuun tietoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINGER-tutkimus on osoittanut elintapamuutosten (säännöllinen liikunta, aivojen aktivointi, terveellinen ravinto, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta) voivan ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. (2)

Toimintaa tutussa ympäristössä

Ammattilaiset kouluttavat ja opastavat vapaaehtoiset ohjaamaan ryhmiä sekä tukevat heidän jaksamistaan. Lisäksi ammattilaiset pitävät tietoiskuja terveellisiin elintapoihin liittyvistä teemoista senioriasukkaille ja kannustavat heitä osallistumaan vapaaehtoisten ohjaamaan ryhmätoimintaan.

Kun toiminta viedään ikääntyneiden ihmisten asuinympäristöön, se tuo lisää osallistumisen mahdollisuuksia senioriasukkaille. Samalla tuettu vapaaehtoistoiminta luo osallisuuden mahdollisuuksia vapaaehtoisillekin. Erityisesti ikääntyneiden kohdalla tuettu vapaaehtoistoiminta edistää laaja-alaisesti eläkeikäisen vapaaehtoisen onnistunutta ikääntymistä.

Onnistunut ikääntyminen

Onnistuneessa ikääntymisessä olennaista on toimintakykyisten elinvuosien lisääntyminen elinkaaren aikana. Siihen liittyy myös laajempi ymmärrys sosiaalisen ja psykologisen sopeutumisen prosesseista myöhemmällä iällä. (3) WHO määrittelee onnistuneen ikääntymisen toimintakyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, mikä mahdollistaa hyvinvointia vanhuudessa.

Toimintakyvyllä tarkoitetaan tässä kykyä kokea merkitystä ja tehdä merkityksellisiä asioita, jotka kohtaavat perustarpeet: mahdollisuus oppia, kasvaa henkisesti, tehdä päätöksiä, säilyttää liikkumiskyky, kyky rakentaa ja ylläpitää ihmissuhteita sekä kiinnittyä yhteiskuntaan. (4)

Suomalainen yhteiskunta ikääntyy ja sen taustalla vaikuttaa koko väestön ikärakenteen muutos. Muutoksesta aiheutuu koko hyvinvointiyhteiskunnalle ja kaikille toimijoille haasteita, jotka edellyttävät nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin varautumista. (5)

Yhteisöt, jotka sopeutuvat tähän muutokseen ja sijoittavat onnistuneeseen ikääntymiseen, voivat mahdollistaa yksilöille pidemmän ja terveemmän elämän sekä hyötyä yhteiskuntana. (6) Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee toimintatapoja ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka kehittää ikäihmisten kokonaishyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta. (7)

Vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia

Osana YAMK-opinnäytetyötä tehtiin systemoitu kirjallisuuskatsaus, jossa syvennyttiin selvittämään, miten tuettu vapaaehtoistoiminta tukee eläkeikäisen vapaaehtoisen onnistunutta ikääntymistä. Katsaukseen valikoitui yhteensä 11 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineistossa oli mukana RCT-tutkimuksia 2 kpl, laadullisia tutkimuksia 4 kpl ja kohorttitutkimuksia 5 kpl.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta tuetun vapaaehtoistoiminnan tukevan laaja-alaisesti onnistuneen ikääntymisen ulottuvuuksia. Kyky kokea merkitystä ja henkilökohtainen kasvu saivat vahvaa tutkimusnäyttöä. (8,9) Vapaaehtoiset saivat hyvinvointia mahdollisuudesta hyödyntää edelleen omia taitojaan ja siitä, että he kokivat olevansa hyödyksi. (10, 11) He kokivat viisauden lisääntyvän ja saivat valmiuksia loppuelämään sekä onnistuneeseen ikääntymiseen. (11, 12,13)

Liikkumiskyvyn säilyminen sai kohtalaista näyttöä. Vapaaehtoisuus ylläpitää fyysistä aktiivisuutta ja voi jopa lisätä sitä. (14,15) Vapaaehtoisuus näyttäisi ennustavan fyysistä aktiivisuutta myös vapaaehtoisena lopettamisen jälkeenkin. (15)

Kognitiivisen kyvyn säilyminen sai kohtalaista näyttöä. Eläkeikäisillä vapaaehtoisilla on pienempi riski vakavaan kognition alenemaan sekä dementiaa hidastavan lääkityksen määräämiseen. (13,16) Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen edistää aivoterveyttä ja lisää kognitiivista aktiivisuutta. (17) Tätä tukee myös elinikäinen oppiminen.

Vapaaehtoistoiminnan myötä on mahdollisuus oppia tietoa ja taitoja sekä uusia asioita. (10) Tuettu vapaaehtoistoiminta luo osallisuuden mahdollisuuksia eläkeikäisille vapaaehtoisille. Osallisuuteen liittyy vuorovaikutussuhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen sekä kyky kiinnittyä yhteiskuntaan. (18)

Vapaaehtoisuuden jatkuminen pidemmällä aikavälillä näyttäisi edistävän sosiaalista pääomaa. (10) Vapaaehtoistoiminnan useudella voidaan osoittaa olevan kohtalaista näyttöä psykologiseen hyvinvointiin. (9, 19) Ikääntyneiden ihmisten kohdalla on havaittavissa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen hyötyjen kausaliteetti. Tämä viittaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen rohkaisun olevan tehokas terveyttä ja hyvinvointia tukeva onnistuneen ikääntymisen interventio. (8)

Vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyö

Ikääntyneet ihmiset ovat tärkeä voimavara vapaaehtoistoiminnassa. Toiminnan kohteen sijaan heidät tulee nähdä myös aktiivisina toimijoina. (20) Ikääntyneiden ihmisten rohkaiseminen mukaan tuettuun vapaaehtoistoimintaan on potentiaalinen terveyden edistämisen keino, jota tulisi hyödyntää laajemminkin. Olennaista on räätälöidä vapaaehtoisrooleja ikääntyneille ihmisille sopiviksi, mikä mahdollistaa osallistumista, vaikka toimintakyvyssä olisikin jo alkavia merkkejä sen heikentymisestä.

Tuutorin tuella -hankkeen myötä on saatu näkymää siitä, että ikääntyvien terveyden edistämisen ammattilaisten kannattaa tehdä yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa, jolloin terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan saavutettavuutta voidaan lisätä. Lisäämällä ikääntyneiden ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia toimintakykyä edistävään ryhmätoimintaan ja tuomalla aktiivisen toimijuuden mahdollisuuksia sekä vapaaehtoisena toimimisen hyvinvointivaikutuksia eläkeikäisille ihmisille voidaan saada laaja-alaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ikääntyvälle väestölle.

Ammattilaisia tarvitaan ikääntyvässä yhteiskunnassa ikääntyneiden terveyden edistämisen kentällä. Ammattilaisia ei voi korvata vapaaehtoisilla. Ikääntyvien terveyden edistämisen ammattilaisten työtä kannattaa profiloida asiantuntijatyön lisäksi vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja koordinointiin. Tärkeää on ymmärtää ammattilaisrooli edelleen osana asiantuntijatyötä ikääntyvien ihmisten parissa mutta myös osaamisen jakamisena tuetun vapaaehtoistoiminnan edellytysten toteutumisessa terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan kentällä, jolla vapaaehtoisuuden mahdollistamisen muodossa voi pidemmällä aikavälillä olla yksilön kannalta vielä suurempi vaikutus toimintakykyisten elinvuosien määrän lisääntymiseen.

Tulevaisuudessa vapaaehtoiset voivat olla ammattilaisten kumppaneita ikääntyvien terveyden edistämisen ennaltaehkäisevässä työssä ja toisaalta tuettu vapaaehtoistoiminta ja siihen osallistuminen voi olla eläkeikäisten tehokas terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keino.

Tuutorin tuella -toimintamalli on kuvattuna tarkemmin YAMK-opinnäytetyössä, josta löytyy myös aiheeseen liittyvä kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501201729

Teksti: Piia Tulasalo