Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen tavoitteena on taata yhdenvertaisesti paremmat palvelut Suomessa hilliten samalla kustannusten kasvua. Nämä tavoitteet piti saavuttaa, kun niiden takana on yhtä kuntaa vahvempi alue. Puhuttiin leveämmistä hartioista.

Viime päivinä on saatu kuulla hyvinvointialueiden palvelujen rajuista leikkauksista sekä terveydenhuoltoon että vanhusten hoivanpalveluihin. Henkilöstöä ja vanhusten ympärivuorokautista hoitoa vähennetään. Myös kotihoitoa vähennetään. Pienillä paikkakunnilla suljetaan lähipalveluja, ja asukkaat joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Jos julkista liikennettä ei ole, asukkaat joutuvat turvautumaan Kela-taksiin. Jo nyt on puutetta sekä hoivapaikoista että kotihoidon henkilöstöstä. Suurten ikäluokkien lähestyessä hoivaikää, palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Sen sijaan, että palveluja kehitettäisiin lupausten mukaisesti, niitä vähennetään, keskitetään ja ajetaan alas.

Perustuslain mukaan ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä”. Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään tarkemmin mm. laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli nk. vanhuspalvelulaissa. Tämä lainsäädäntö määrittää iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita ja jossain määrin myös niiden laatua. Nykyinen tilanne ei vastaa perustuslain eikä nk vanhuspalvelulain kirjainta ja tarkoitusta.

Hyvin tiedetään, että Suomessa panostetaan sote-palveluihin vähiten Pohjoismaissa. Nykyesityksillä tämä ero tulee jatkossa kasvamaan samalla kun kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu vaan varakkaampi väki hakee palvelunsa kasvavassa määrin markkinoilta. Olemme tulossa tilanteeseen, jossa meillä jatkossa on entistä heikommat julkiset sote-palvelut eikä kansalaisten yhdenvertaisuus toteudu. Haluamme kiinnittää vakavaa huomiota nykyiseen kehityskulkuun kasvavan senioriväestön ja 1,6 miljoonan eläkeläisen puolesta.

”Ilman korvaavia toimenpiteitä ja resurssien lisäyksiä nykyisiin suunnitelmiin, osa palvelujen tarvitsijoista tulee jäämään kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Vanhusten hoivaan tulee osoittaa resurssit, joiden avulla elämänsä ehtoopuolella olevien ikäihmisten ihmisarvo säilyy”, professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä vaatii.

Lisätietoja:

Suomen Senioriliike ry Puheenjohtaja Reijo Vuorento, kunnallisneuvos puh. 050 667 41
Professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä, puh. 040 724 4604
Senioriliikkeen aktiivi Eeva Kainulainen, puh. 040 568 0591
Suomen Setlementtiliitto ry, toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen, puh. 040 096 1469
Vanhustyön keskusliitto, toiminnanjohtaja Anni Lausvaara, puh. 050 322 3021