Ajankohtaista

Toimivassa ja hyvinvoivassa hoivatiimissä on yhteinen toimintamalli, tavoite ja vastuu tuloksista, joihin kaikki ovat sitoutuneet. Tiimin jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen sekä halukkuus itsensä ja tiimin kehittämiseen edesauttavat tiimin sujuvaa toimintaa, hyvinvointia ja tarjotun palvelun asiakaslähtöisyyden toteutumista.

Ammattilaisina, asiakaspalvelutyön taitajina ja oman työnsä parhaina asiantuntijoina, hoitajat ovat avainasemassa työnsä kehittämisessä. Tämä edellyttää organisaatiolta työntekijälähtöisen kehittämiskulttuurin mahdollistamista. Tiimin työntekijöiltä tämä vaatii itseohjautuvuutta, mikä tarkoittaa halua ja kykyä tehdä työtä itsenäisesti, mutta myös tiimissä. Esihenkilöt voivat tukea tiimejä itseohjautuvuuteen kannustamalla niitä toimimaan yhdessä laadittujen yhtenäisten toimintatapojen mukaan ja rohkaisemalla toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, jonka kautta niin tiimeille kuin asiakkaillekin välittyy työn laatu.

Itseohjautuvaa tiimityötä kotihoidossa

Kotihoito on yksi vanhustyön asiantuntijataho. Sipoon kotihoidon kehittämisvalmentaja Kaisa-Maria Vuoristo ja esihenkilö Katja Suursalmi korostavat asiakaslähtöisyyden olevan kotihoidon työn ydin, jonka ympärille tiimien itseohjautuva työ rakentuu. Itseohjautuva työtapa vaatii heidän mukaansa työntekijöiltä sitoutumista tehdä niin asiakas- kuin tiimityökin yhdessä sovittujen raamien mukaisesti. Sipoon kotihoidossa ne rakentuvat vahvasta läpinäkyvyydestä, yhteisestä ajattelusta, toimintavastuusta, tiedonkulusta ja päätäntävallasta.

Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkija, ja pitkään itseohjautuvia työyhteisöjä tarkastellut, Riitta-Liisa Larjovuori toteaa, että itsenäinen päätöksenteko on myös vaativaa. Hänen mukaansa asiakkaiden hoidon laatuun saadaan kuitenkin hyötyjä, kun ylimääräisiä päätöksenteon ja tiedottamisen väliportaita jätetään pois, ja ratkaisuja tehdään asiakasrajapinnassa ja oikea-aikaisesti. Vuoristo ja Suursalmi kannustavat ja rohkaisevat hoitotyöntekijöitä asiakkaita koskevaan päätöksentekoon. Tarvittaessa tiimit saavat heiltä toki ohjausta ja tietoa työn tekemiseen.

Kehittämistyö tiimeissä

Syksyllä 2021 Sipoon kotihoidon tiimit kehittivät Hyvinvoiva Hoiva – Välmående Omsorg -hankkeeseen mukaan lähdettyään monipuolisesti jo valmiiksi itseohjautuvaa toimintaansa. Tiimien opittua palvelumuotoilun ja Leanin keinoista niille tarjoutui lisätyökaluja itseohjautuvan toimintansa edelleen kehittämiseen. Yhden tiimin kehittämisen kohteeksi valikoitui säännöllisten tiimikokouksien järjestäminen viikko-ohjelmaa muuttamalla. Tiimikokoukset ovatkin yksi tärkeimmistä viestinnän tavoista vuorotyötä tekevässä työyhteisössä. Tiimien avoin vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus tukevat itseohjautuvien työtapojen kehittämistä.

Avoin vuorovaikutus ja keskinäinen luottamut tukevat itseohjautuvien työtapojen kehittämistä.

Sipoon kotihoidon tiimit määrittelivät yhdessä tiimityöskentelynsä tavat. Toinen tiimi keskittyi tarkentamaan toimintatapoja, joilla he ratkoivat muutostilanteita. Nykytilakuvaus osoitti että, työt jakautuvat epätasaisesti, mikä toi työntekijöiden päiviin ajankäytöllisiä haasteita ja työtyytymättömyyttä. Työnjakoa selkeytettiin joustavoittamalla asiakaskäyntejä, tarkastelemalla niiden sisältöä sekä organisoimalla asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaista ajankäyttöä. Näillä toimenpiteillä tiimi vahvisti itseohjautuvan toiminnan tavoitteitaan, joita ovat tasapuolisuuden toteutuminen tiimissä, omaan työhön vaikuttaminen, työviihtyvyyden parantaminen ja oman osaamisen kehittäminen käytännössä.

Työn kehittämisen myötä työntekijöiden keskinäiset suhteet ja kokemus yhteisestä vastuusta voivat kehittyä. Myös yhteenkuuluvuuden tunne ja työilmapiiri voivat parantua. Sipoon kotihoidon kolmas tiimi tavoittelikin asiakkaidensa kalenterimallia kehittäessään parempaa yhteishenkeä. Tiimi sopi, että kaikki sitoutuvat sovittuun, ja kantavat yhteistä vastuuta. Tiimiläiset lupasivat myös tarjota työkaverilleen useammin apua.

Larjovuoren mukaan työyhteisöstä saatu apu ja konsultaatio tukee työntekijöiden ratkaisukykyä ja kasvattaa tunnetta omasta osaamisesta. Tiimityön näkökulmasta itseohjautuva työtapa vaatii työntekijöiltä sosiaalisia taitoja, luotettavuutta, joustavuutta ja sitoutumista, mutta onnistuessaan myös antaa paljon voimavaroja. Vuoristo ja Suursalmi kertovat itseohjautuvan työtavan parhaimmillaan tukevan niin yksittäisen työntekijän kuin koko tiiminkin hyvinvointia.

Tiimien itseohjautuva toiminta edistää työhyvinvointia

Näiden kotihoidon tiimien hankeyhteistyössä tehty kehittämistyö on oiva esimerkki siitä, miten konkreettisten pientenkin kehitystoiminpiteiden kautta suurempiakin työprosesseja päästään kehittämään. Työn kehittämisen myötä työhyvinvointi voi todella parantua niin yksilö- kuin tiimitasollakin, ja itseohjautuvuudella on siinä suuri rooli. Larjovuori korostaa, että viimeaikainen tutkimustietokin tukee havaintoa siitä, että työhyvinvointi paranee, mikäli työntekijä kokee työpaikkansa mahdollistavan itseohjautuvaa toimintaa.

Teksti: Jenna Pennanen – Kuva: Kristian Meurman

---

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 2/2022.