Kolme keinoa ikäihmisten palveluiden kehittämiseen palvelusetelillä
Julkaistu: 14.1.2022
Tulevien hyvinvointialueiden kuuma kysymys tulee olemaan siinä, miten viisaasti kukin alue onnistuu järjestämään iäkkäiden ihmisten palvelut. On ensiarvoisen tärkeää, että uudet aluevaltuutetut miettivät vastuulleen kuuluvien iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämistä, kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa kokonaisuutena.
Ikääntyneiden palveluiden järjestämisen yksi tärkeimmistä työvälineistä on palveluseteli. Nykyisellään palveluseteli on käytössä lähes koko maassa ja kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla. Palvelusetelillä voi hankkia esimerkiksi kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, tukipalveluita kotiin, omaishoitajien vapaapäiviä ja palveluasumista. Palvelusetelin käyttö on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 30 prosentin vuosivauhtia ja hyvinvointialueille siirryttäessä kasvu on selvitysten mukaan edelleen jatkumassa maltillista vauhtia.
Miten iäkkäiden ihmisten palveluita voitaisiin kehittää palvelusetelijärjestelmän avulla?
1. Tuetaan iäkkään ihmisen omaa päätösvaltaa
Jos tarkastellaan palveluasumista, niin palvelusetelin avulla iäkäs ihminen voi itse päättää, mihin hakeutuu asumaan. Ostopalveluna tarjotussa paikassa vastaavanlaista omaa päätösvaltaa ei pysty käyttämään, vaan iäkäs asiakas joutuu tyytymään tarjouskilpailun mukaisessa järjestyksessä osoitettavaan yksikköön. Tarjouskilpailuissa ratkaisevin kriteeri on yleensä hinta. Palvelusetelijärjestelmässä painottuvat laatu, sijainti ja maine.
Palveluseteli tarjoaakin erinomaisen mahdollisuuden hyvää laatua ylläpitäville toimijoille ja erityisesti pienille ja keskisuurille palveluntuottajille kovassa kilpailutilanteessa. Asiakkaat ja omaiset seuraavat uutisointia eri palveluntuottajien toiminnasta ja usein myös tuntevat oman paikkakuntansa palvelutalojen asukkaita ja työntekijöitä. On hyvin yleistä, että paikkakunnalla pitkään toiminut yhdistyksen tai säätiön ylläpitämä talo tunnetaan asukkaiden kauniista ja arvostavasta kohtelusta ja se on paikka johon iäkäs ihminen kokee voivansa turvallisesti muuttaa. Pieni yksikkö ei välttämättä pärjää hintakilpailussa eikä asetu tarjouskilpailun edullisempaan kärkeen, mutta palveluseteliasiakkaiden myötä yksikkö pysyy elinvoimaisena hyvän laatunsa vuoksi.
2. Tarkistetaan palvelusetelin arvo vastaamaan tuottamisen kustannuksia
Palvelusetelijärjestelmän ongelma on palvelusetelille asetettu liian alhainen arvo. Selvitysten mukaan kuntien maksamat palveluasumisen vuorokausihinnat eivät vastaa palvelun tuottamisen kustannuksia, vaan ne jäävät tällä hetkellä keskimäärin 25 prosenttia todellisia kustannuksia alemmiksi. Palvelusetelin arvo on voinut olla jopa tätäkin tasoa heikompi.
Palvelusetelin arvon tulee seurata palvelun tuottamisen todellisia kustannuksia jotta palveluntuottajat kykenevät ylläpitämään tarjontaa. Palvelusetelin arvon tulisi olla realistinen, jotta se on aito vaihtoehto kaikille ikäihmisille kaikissa tuloluokissa.
3. Yhtenäistetään palveluseteleiden sääntökirjat ja laajennetaan palveluseteleiden käyttöä
Palveluseteleiden avulla hankittavien palveluiden sisällöt olisi tärkeää yhtenäistää niin alueiden sisällä kuin valtakunnallisestikin, jolloin palveluseteliä hyödyntävät iäkkäät ihmiset saisivat yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
Palvelusetelimalli tarjoaisi mahdollisuuden laajentaa ikäihmisten palvelutarjontaa myös hyvinvointia ja terveyttä tukeviin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ennaltaehkäisevät palvelut siirtävät raskaampien palveluiden tarvetta ja sitä kautta tuovat kustannustehokkuutta kokonaiskustannuksia tarkastellessa.
Tulevien aluevaltuutettujen käsissä on sekä resurssiviisaat että ikääntyneiden oikeuksia kunnioittavien arvojen mukaiset päätökset.
Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto