Ajankohtaista

Tausta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Joka neljäs suomalainen voidaan siis jo nyt lukea ikääntyviin.

Pitkäaikainen vanhustyön vaikuttaja, sosiaalineuvos Jaakko Tuomi: “Ikääntyneet näyttävät olevan tärkeitä juhlapuheissa ja äänestyksissä, mutta käytännön päätöksenteossa tämä kasvava väestönosa jätetään usein sivuraiteille.”

Ikääntyvien kokonaismäärä kasvaa jatkuvasti. Tuomi: “Tätä kehitystä ei voi jättää huomioimatta sote-uudistuksen jälkeenkään.”

Osallisuudesta huolehdittava. Ikääntyneillä on oikeus muun muassa

• tehdä itseään koskevia päätöksiä
• määritellä mitä palveluja tai toimenpiteitä hylkää tai hyväksyy.

Tuomi: “Vielä ei tiedetä, muuttaako sote-uudistus palvelujen toiminnllista sisältöä ja millaisia vaikutuksia uudistuksella on ikääntyneiden osallisuuteen. Organisaatioissa tähän olisi kuitenkin panostettava ajoissa.”

Tuomen mukaan tällä hetkellä haasteita on etenkin tiedonkulussa sosiaalipuolen ja terveyspalvelujen välillä.

“Yhteiskunnan pitää jatkossakin järjestää ikääntyville apua heidän tarpeidensa mukaan, hän sanoo – mieluiten yhteistyössä vanhus- ja kansalaisjärjestöjen sekä mahdollisesti myös koulutusorganisaatioiden kanssa.”

Kunnille uusi rooli. Kuntien harteilla on jatkossa ennalta ehkäisevää ja tukitoimintaa. Niihin kuuluvat muun muassa:

• toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukeminen
• asuminen ja elinympäristö
• toimeentulo
• sähköisten palvelujen ohjaaminen
• arkielämän toimista suoriutumisen edistäminen.

Tuomi: “Nämä ovat toistaiseksi lupauksia, joista ei ole vielä näyttöä, miten ne toteutuvat. Näyttää vähän siltä, että monissa kunnissa huokaistaan helpotuksesta, kun iso osa työstä siirtyy hyvinvointialueille. Vanhukset eivät kuitenkaan kunnista katoa.”

Tuomen mukaan kunnissa pitäisikin kiireesti pohtia, kenen vastuulle ennalta ehkäisevä toiminta jatkossa kuuluu, ja se tulee myös henkilöittää.

Digitalisaatio ei saavuta kaikkia. Monet julkiset ja yksityiset palvelut ovat muuttuneet enenevässä määrin digitaalisiksi.

Tuomi: “Ikääntyneistä lähes kolmannes on kuitenkin väkeä, jolla ei ole tuntumaa digitaaliseen tiedonvälitykseen. Tämä joukko tarvitsee tukea. Digipalveluiden rinnalla pitäisi olla myös mahdollisuus asioida perinteisemmin tavoin.”

Digitukea on Tuomen mukaan yritetty tarjota lähinnä järjestöjen ja maksullisesti yksityisten toimijoiden kautta.

“Osalla ikääntyneistä taloudelliset mahdollisuudet ovat varsin rajatut. Valtion olisikin nyt syytä lähteä tukemaan digitalisointia ilmaisilla opastuspalveluilla. Se olisi vähintä, mitä voisi odottaa näin suurissa muutoksissa.”

---

Artikkeli on julkaistu MustRead Aluevaalit 2022 -uutiskirjeessä 10. tammikuuta 2022.