Ajankohtaista

Pienentynyt luuntiheys eli osteoporoosi tai sen esiaste osteopenia on noin 44 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Osteoporoosiin voi sairastua myös työikäinen tai lapsi tai nuori, sillä osteoporoosin taustalla voi ikääntymisen lisäksi olla perinnöllisyys, jokin sairaus (esimerkiksi diabetes, kilpirauhasen liikatoiminto tai syöpä) tai lääkehoito (erimerkiksi kortisoni tai syöpähoidot). Elintavoista erityisesti tupakointi voi aiheuttaa osteoporoosia.

Osteoporoosi on vuosittain jopa 40 000 murtuman taustalla. Osteoporoosi yleensä etenee ilman hoitoa. Osteoporoottisen murtuman saaneella on moninkertainen riski saada uusi, tavallisesti entistä vaikeampi murtuma. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa eksponentiaalisesti ikääntymisen myötä.

Murtumat eivät ole pelkästään kipua tuottavia ongelmia ja arkea haittaavia haasteita, vaan ne voivat heikentää pysyvästi toimintakykyä ja voivat vaikuttaa elinikään. Selkärangan murtumat lisäävät kuolleisuutta ja lonkkamurtuman saaneista joka viides kuolee vuoden sisällä murtumasta.

Osteoporoosin hoito on tehokasta

Osteoporoosin hoito on tehokasta: hyvällä hoidolla vähennetään murtumariskiä vuodessa jopa 80 %. Kansallisen hoitosuosituksen mukaan ”… jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”.

Terveellinen ja riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia ja proteiinia sisältävä ruokavalio sekä liikunta ja kaatumisen ehkäisy sekä tupakoinnin lopettaminen ovat osteoporoosin omahoidon perusta. Lisäksi tarvittaessa määrätään luulääkehoito.

Osteoporoosi on potilaan kannalta haasteellinen hoitaa, sillä se edellyttää yleensä eliniän kestäviä elintapamuutoksia sekä sitoutumista mahdolliseen lääkehoitoon. Jotta pitkäaikaissairas voi sitoutua itsensä hoitamiseen, on tärkeää, että hän tietää, mitä hän sairastaa, mikä on hänen roolinsa oman sairautensa hoidossa, miten toteuttaa hoito osana arkea sekä mikä on hoidon tavoite ja lääkehoidon kesto.

Käytännössä moni potilas jää sairautensa kanssa yksin.

”En saanut mitään tietoa siitä, mitä osteoporoosi on.”

Luustoliiton kesällä 2021 tekemään potilaskyselyyn vastasi 1 000 osteoporoosia sairastavaa. Kysely pohjautui kansalliseen osteoporoosin hoitosuositukseen. Vastausten perusteella hoitosuositusta noudatetaan terveydenhuollossa huonosti:

• Vain 63 %:lle diagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa
• Vain 37 % sai ohjausta itsensä hoitamiseen
•  Vain 25 %:lle määriteltiin henkilökohtainen murtumariski, jonka pitäisi olla osteoporoosin lääkehoidon tarpeen ja keston perustana
•  Vain 32 % ohjattiin hammaslääkäriin ennen luulääkehoidon aloitusta, vaikka yleisimpien luulääkehoitojen aloitus edellyttää suun terveyden tarkastusta
• Vain 55 % sai kuulla lääkehoidon kestosta.

Monilla alueilla ei myöskään ole alueellista osteoporoosin hoitoketjua, jossa huomioitaisiin hoidon kokonaisuus murtumapotilaiden seulonnasta alkaen ja tuettaisiin potilasta hoitamaan haasteellista sairauttaan sekä seurattaisiin hoidon tehoa. Murtumat hoidetaan yleensä hyvin akuuttiterveydenhuollossa, mutta osteoporoosin jatkoselvittely unohtuu. Näin osteoporoosi etenee aiheuttaen uusia murtumia.

Osteoporoosin hoitopolut kuntoon

Suomalaisen väestön ikääntyessä eurooppalaisittain nopeimmin osteoporoosi ja murtumat tulevat olemaan aiempaa suurempi haaste yhteiskunnalle murtumien aiheuttaman akuutti- ja pitkäaikaishoidon sekä lisääntyvän hoivan tarpeen vuoksi.

Siirryttäessä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueilla tapahtuvaan terveydenhoitoon on tärkeää huomioida osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus palveluita suunniteltaessa. Panostamalla alueellisten hoitopolkujen rakentamiseen voidaan saada muutos aikaan ja murtumien määrä laskuun.

Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa. Sen avulla voidaan säästää potilaiden kärsimystä sekä omaisten ja yhteiskunnan voimavaroja.

Ansa Holm, toiminnanjohtaja, Suomen Luustoliitto ry

#MurtumatKuriin #HoitopolutKuntoon #aluevaalit @luustoliitto