Jokaiseen valtuustoon ikäihminen vuonna 2021!
Julkaistu: 27.4.2021
Suomen vanhuseläkeikäiset tarvitsevat etujensa ajajia kunnallisessa päätöksenteossa. Päättäjiksi tarvitaan ikääntymisen kokemusasiantuntijoita eli vanhuuseläkkeellä olevia.
Teksti: Auni-Marja Vilavaara, Ikävihreät ry:n puheenjohtaja
Miksi olisi tärkeää, että jokaisessa kunnan- ja kaupunginvaltuustossa istuisi vähintään yksi ikäihminen valtuutettuna tai mielellään muutamakin eri puolueista? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa vanhuuseläkkeellä olevaa yli 65-vuotiasta ihmistä. He kaikki tarvitsevat puolestapuhujia kunnallisessa päätöksenteossa. Ikääntyneillä on samat oikeudet kuin muillakin aikuisilla, ja he ovat oikeutettuja olemaan myös kuntavaaliehdokkaina.
Suurin osa ikääntyneistä on edelleen veronmaksajia, eläkkeelläkin, mutta heidän palveluissaan kuntatasolla on vajetta. Tämä palveluvaje kohdistuu erityisesti niihin vanhuksiin, joiden terveys vaatii hoitoa ja arjesta selviäminen jatkuvaa tukea. Päättäjiksi siis tarvitaan kokemusasiantuntijoita eli vanhuuseläkkeellä olevia, joilla on monipuolista kokemusta työelämästä vuosikymmenien ajalta.
Meillä Suomessa ihmisen katsotaan putoavan pois aktiivisesta yhteiskunnasta, kun hän jää eläkkeelle. Todellisuudessa ei näin ole. Eivät tiedot ja osaaminen mihinkään karkaa. Yhä useampi jatkaa aktiivista tiedonhankintaa, vapaaehtoistyötä ja palkkatyötä tai yrittämistä niin pitkälle kuin terveys antaa myöten. Tilastojen mukaan se voi jatkua jopa vuosikymmeniä.
Iäkkäistä ehdokkaista vajetta
Kuntavaalien tilastoista vuodelta 2017 selviää, että puolueilla oli 33 618 ehdokasta, joista 17 prosenttia eli 5 700 ehdokasta oli 65-vuotiaita tai vanhempia. Samanaikaisesti 4,4 miljoonasta äänioikeutetusta noin 30 prosenttia oli 65-vuotiaita tai vanhempia. Valtuustoihin valittiin 8 999 valtuutettua, joista 12 prosenttia eli 1 079 valtuutettua oli 65-vuotiaita tai vanhempia. Näistä 60 prosentilla oli aikaisempaa valtuustokokemusta.
Tilastojen mukaan ikääntyneitä ehdokkaita oli eniten Kristillisten ehdokkaissa ja nuoria RKP:n ehdokkaissa. Keskimäärin nuorimpia olivat Vihreiden ehdokkaat. Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 49,5 vuotta. Tilastot kertovat, että edustus valtuustoissa ei vastaa ikääntyneiden osuutta koko väestön eikä äänestäjien määrästä.
Kuka on vanhus?
Me kaikki ihmiset vanhenemme joka vuosi. Toisille se on ilon aihe, toisille ei. Osa ihmisistä ei vielä 80-vuotiaana tunne itseään vanhaksi. Toisille jo 50-vuoden ikä aiheuttaa tunteen vanhuudesta. Ihmisen henkilökohtaisesti tuntema ikä on eri asia kuin se juridinen ikä, jonka perusteella on oikeus eläkkeeseen.
Ihmisten käsityksiin vaikuttavat julkisuudessa ylläpidetyt mielikuvat. Välillä näkee maalailuja isoäidistä ja isoisästä keinutuolissa. Tällaisia stereotypioita ei ole todellisuudessa ole. Ikääntyneet ovat hyvin erilaisia ihmisiä taustoiltaan ja tavoiltaan niin kuin nuoremmissakin ikäluokissa. Heitä yhdistävä tekijä on eläkeläisyys. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, noin 220 000, jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle, mutta toki heidän oikeutensa ovat myös tärkeitä.
Tutkimusten mukaan viime vuosina vanhuuseläkkeelle jääneiden koulutus- ja tulotaso ovat korkeampia kuin aikaisempina vuosina eläkkeelle jääneiden. He ovat myös terveempiä ja monessa suhteessa aktiivisempia. Usein näkee ikääntyneistä julkisuudessakin puhuttavan kestävyysvajeen aiheuttajina, varsinkin ennen vaaleja, kun kunnissa etsitään säästökohteita. Käytännössä eläkeläisten joukossa on monia, jotka voisivat olla kunnalle merkittävä voimavara. Heidän osaamistaan ei vain osata hyödyntää.
Ikääntyneet joutuvat myös kaltoinkohdelluksi ja heitä syrjitään mitä erilaisimmissa tilanteissa, selviää yhdenvertaisuusvaltuutetun selonteosta. Ikääntyneillä on kuitenkin samat ihmisoikeudet kuin muillakin ikäryhmillä. Tämä näyttää välillä unohtuvan tai asiaa ei tunnisteta. Vanhuksia on EU:n jäsenvaltioissa Eurostatin mukaan noin 20 prosenttia väestöstä ja saman verran globaalisti YK:n tilastojen mukaan. Suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945—1950 heti II maailmansodan päättymisen jälkeen jokaiseen sotaan osallistuneeseen valtioon. Ja kaikissa maissa vanhetaan samaan tahtiin.
Vanhusten asiantuntemus kunnan päätöksenteon käyttöön
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan ikäihmisten varsinaisen hoivan tarve kasvaa vasta 80-ikävuoden paikkeilla, eikä silloinkaan kaikkien osalta. Lehtiä lukemalla vaikuttaisi, että jo eläkkeelle jääminen laukaisee suuren palveluiden tarpeen. Käytännössä ei näin ole. Kunnissa tarvitaan kaikilla toimialoilla nykyistä enemmän päättäjinä kokemusasiantuntijoita, niin kuntatalouden suunnittelussa ja asuntorakentamisessa kuin koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kuntien on tullut perustaa kuntalain mukaan vanhusneuvostoja, joiden tehtävä on seurata kunnallista valmistelua päätöksentekoa. Onpa laissa säännöksiä vanhusneuvoston kuulemisvelvoitteestakin. Mutta vanhusneuvostojen asema ei ole muodostunut niin vahvaksi, kuin oli ajateltu säännöstä laadittaessa. Ei ainakaan kaikissa kunnissa.
Kuntavaalit 2021
Kuntavaalit ovat jälleen ovella. Vaaleissa valitaan päättäjät 309 kuntaan. Viime kuntavaaleissa yli 65-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli korkea, 70 prosenttia.
Kaikki äänioikeutetut eivät tiedä, että ennakkoäänestää saa missä tahansa Suomessa ja äänestyspaikalle tarvitaan mukaan vain henkilökortti. Varsinaisen vaalipäivänä voi äänestää vain omassa äänestyspaikassa, mikä ilmoitetaan ennen vaaleja saapuvassa kirjeessä. Nyt korona-aikana tuo ennakkoäänestys houkuttaa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Vanhustyö-lehdessä 2/2021.