Ajankohtaista

Mistä sinun sosiaalinen verkostosi koostuu? Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä? Eläkeiän kynnyksellä sosiaaliset suhteet voivat muuttua. Ihmissuhteista kannattaakin pitää huolta kaiken ikää.

Sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpito tulevat usein ajankohtaisiksi elämän käännekohdissa, kun oma arki jollain tapaa muuttuu. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä oma sosiaalinen verkosto voi järjestyä uudelleen. Työpaikan ihmissuhteet ovat monelle tärkeä osa arkea ja niiden jättämä tyhjä tila voi tulla eläkkeelle jäädessä yllätyksenä. Työelämästä pois jääminen voi vaikuttaa myös työpaikan ulkopuolisiin ihmissuhteisiin – perheeseen, parisuhteeseen ja ystäväpiiriin.

Varautuminen sosiaalisen elämän muutoksiin

Vanhuuteen varautuminen on oman elämän suunnittelua pitkällä tähtäimellä niin, että se olisi vanhanakin hyvää ja mielekästä. Yksi osa varautumista on panostaminen sosiaalisiin suhteisiin. Vuoden 2018 gallupkyselyssä VTKL kysyi yli 50-vuotiailta, mitä he tekisivät vanhuuteen varautumisessa toisin, jos voisivat nyt valita. Melko tavallisten taloudellista toimeentuloa ja asumista koskevien vastausten lisäksi moni viittasi myös ihmissuhteisiin: ”Olisin huolehtinut paremmin ystävien hankinnasta.” ”Yrittäisin hankkia luotettavia ystäviä.”

Samassa kyselyssä kävi ilmi, että vain 55 prosenttia kuului johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön. 66 prosenttia kertoi pitävänsä aktiivisesti yllä sosiaalista verkostoaan ja ystävyyssuhteitaan. 13 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole läheisiä ja he ovat ainakin vähän huolissaan siitä, että kokevat tulevaisuudessa yksinäisyyttä.

Ystävien seura pitää terveempänä

Työikäisenä monen arki täyttyy työnteon lisäksi kotitöistä ja muista kiireistä, eikä ystävyyssuhteiden ylläpitoon välttämättä muisteta kiinnittää huomiota. Omaa hyvinvointia tukevista sosiaalisista suhteista kannattaa kuitenkin tietoisesti pitää huolta, sillä ne ovat tärkeä voimavara tulevaisuuteen ja keskeinen onnellisuuden osatekijä. Ystävien seura myös tutkitusti pitää ihmisen fyysisesti ja psyykkisesti terveempänä vähentäen jopa terveyspalvelujen tarvetta.

Luotettavat läheiset ovat tärkeitä paitsi terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, myös esimerkiksi oikeudellisen ennakoinnin näkökulmasta. Edunvalvontavaltuutuksessa nimeät luotettavan henkilön hoitamaan asioitasi siinä tapauksessa, että et itse enää siihen kykene. Eräs kyselyyn vastanneista nostikin esiin, että kannattaisi valita ajoissa luotettava henkilö hoitamaan asioita. Tällainen suunnitelma olisi hyvä olla jokaisella aikuisella.

Arkisten asioiden suunnittelulla on merkitystä

Kuinka sitten huolehtia sosiaalisista suhteista? Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä jokaisen tilanne on erilainen. Myös tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen on yksilöllinen. Joku viettää mieluiten aikaa omassa seurassaan ja on tyytyväinen muutamaan ystävään. Toinen haluaa paljon ihmisiä ympärilleen ja tykkää harrastaa asioita porukalla. Tarve kuulua ja tuntea yhteyttä muihin ihmisiin on kuitenkin kaikille yhteinen.

Arkisilla valinnoilla voi tukea tai estää omia sosiaalisia mahdollisuuksiaan. Päätökset esimerkiksi oman asumisen tai ajankäytön suhteen vaikuttavat usein sosiaalisiin suhteisiin – ja toisinpäin. VTKL:n kyselyssä moni nosti esiin lähellä olevien ihmisten tärkeyden: ”(Suunnittelisin) maantieteelliset etäisyydet läheisiini lyhyemmiksi. Se olisi molemmille osapuolille tarpeen vuosien kuluessa.”

Kun ystävät ja muut läheiset asuvat lähellä, ihmissuhteiden ylläpito on helpompaa. Yhteydenpito kauempana asuviin läheisiin on toki myös tärkeää ja onneksi nykyisin videopuheluyhteyksien ja netin välityksellä melko helppoakin.

Yhteinen aika ja arjen jakaminen ovat tärkeitä resursseja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Työikäisenä ja ruuhkavuosien aikana ajankäyttöä koskevat valinnat voivat olla hankalia, kun tuntuu, että aikaa on kaikkeen liian vähän. Eläkeiässä aikaa on enemmän, minkä voi nähdä myös lahjana. On aikaa läheisille, yhteiselle tekemiselle ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle. Näiden asioiden merkitys saattaa valjeta eläkeiässä uudella tavalla.

Eräs kyselyyn vastanneista pohti työelämän ajankäyttöä jälkikäteen näin: ”En olisi ollut niin työhön sitoutunut vaan kokenut ja elänyt itselleni enemmän.” Työikäisenä kannattaa siis jo mahdollisuuksien mukaan panostaa esimerkiksi sosiaalisiin harrastuksiin ja yhteiseen vapaa-aikaan. Eräs vastaaja kiteytti asian hyvin: ”Ystäväpiiristä huolehtiminen –, yhteydenpito kaikissa tilanteissa, antaa vanhuuteen voimavaroja. Löytyy joku, joka lohduttaa, ymmärtää ja tukee.”

Teksti: Eve-Linda Lassila, VTM, sosiaalipsykologi, hankekoordinaattori Vanheneminen.fi-hankkeessa

Tätä juttua varten on luettu Anne Rahikan, Virpi Annaniemen ja Saini Suutarin (2020) artikkeli ”Ikääntyvien naisten kokema yksinäisyys” Gerontologia-lehdessä 34.2 sekä Anu Janssonin (2019) artikkeli ”Ystävien ja kohtaamisten uskomaton voima” Vanheneminen.fi -sivustolta.

Lainaukset on otettu VTKL:n ja KantarTNS Oy:n teettämästä gallupkyselystä 2018.

Juttu on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 4/2020.