Ajankohtaista

Eläkeläisten kunnalle suoraan tai epäsuorasti maksama rahasumma veroina ja palvelumaksuina on varsin suuri ja se on kasvamassa. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä.

Suomessa maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 eläkkeitä 37,8 miljardia euroa. Eläkkeensaajia oli yli 1,6 miljoonaa.

Kun kuntien keskeinen kustannuserä, terveys- ja sosiaalitoimi, siirtyi hyvinvointialueille, kunnille jäi huomattavasti pienempi toimenkuva ja pienemmät budjetit. Henkilöstökin väheni. Kuntien luottamusmiespaikkoihin vaikutus oli pienempi.

Kevään vaaleissa valitaan luottamusmiehiä päättämään sekä hyvinvointialueiden että kuntien tulevaisuudesta. Ikäihmisille tärkeä kysymys on, miten valittavat päättäjät suhtautuvat heihin ja onko päättäjissä ikääntyneitä.

On ollut havaittavissa, että suhtautuminen eläkeläisiin on kunnissa muuttunut. Kunnat näyttävät haluavan nyt lisää eläkeläisiä ja heidän eläketulojaan kunnan talouden ja palvelurakenteen voimistamiseen.

Riihimäki huomioi eri ikäryhmät

Riihimäki sijaitsee pääradan varrella ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Asukkaita vuoden 2023 lopussa oli 28 482, kasvua vuodessa oli 0,5 prosenttia. Eläkeläisten osuus oli 27,0 prosenttia (Stat.fi).

Kaupunginjohtaja Jouni Ehon mukaan ikäihmiset ovat kaupungille tärkeä ihmisryhmä ja samalla suuri haaste päätöksenteossa.

– Haluamme kehittää ikäihmisten hyvinvointia kaikilla sektoreilla. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, ja meidän tehtävämme on ennaltaehkäisy. Tosin yhteistyö ja rajanveto kunnan ja hyvinvointialueen kesken hakee vielä uomiaan, mutta esimerkiksi päihdepolitiikassa yhteistyö toimii hyvin.

Monet kaupungin toimet kohdistuvat ikäihmisiin. Vanhuspalvelulakikin velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Asumisen tarpeiden ennakointi on tärkeä osa suunnitelmaa.

– Monet haluavat siirtyä omakotitaloistaan keskustaan ja siksi sopivia asuntoja pitäisi löytyä. Rakennusala on kuitenkin tällä hetkellä ”jäässä”, ja toisaalta yhteisöllistäkin asumista halutaan lisätä.

Ehon mukaan kaavoituksessa on huomioitava ikäihmiset, ja heidän osallistumisensa prosessiin on tärkeätä. Kaikenlainen liikkuminen on tärkeää ikäihmisten terveydelle sekä viihtymiselle, ja se edellyttää esteetöntä ympäristöä. Riihimäki haluaa kehittää ”vartin kaupunkia”, eli tarvittavat palvelut voi tavoittaa viidentoista minuutin kävelymatkan sisällä.

Riihimäellä toimivat Kotokartano-säätiö, joka on eturivin vanhustyön toimija, Riksula-palvelukeskus ja Antonin talo, joissa on ikäihmisille kohdistettua toimintaa. Kirjastossakin ikäihmiset huomioidaan hyvin.

Eho on huolissaan myös syntyvyyden laskusta ja näkee, että Riihimäellä ja koko maassa on kannettava huolta sekä lapsista että ikäihmisistä, jotta yhteiskunnalla on hyvä tulevaisuus.

Kuntien suhtautuminen eläkeläisiin muutoksessa

Mäntsälän väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 20 957. Kasvua edellisvuodesta oli 0,2 prosenttia. Eläkeläisten osuus oli 22,8 prosenttia. Kunta kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen.

Kunnanjohtaja Hannu Laurilan mukaan kunnan pitää soteratkaisun myötä miettiä, mitä vastinetta eläkeläiset saavat rahoilleen, koska eläkeläisten kunnalle suoraan tai epäsuorasti maksama rahasumma on varsin suuri ja kasvamassa.

– Kuntien suhtautumisen eläkeläisiin pitää muuttua. Eläkeläisillä ja heidän aktiivisella toiminnallaan on suuri merkitys kunnan veto- ja pitovoimalle. Ennakoimme, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Mäntsälässä vuoteen 2034 yli neljäsosaan väestöstä.

Eläkeikäiset voimavara

Savonlinnassa sekä laajalti Suomessa ja Euroopassakin vaikuttava seniori, European Senior´s Unionin Executive komitean jäsen Risto Hämäläinen on laatinut Savonlinnan kaupungille mielenkiintoisen hanke-ehdotuksen nimellä ”Eläkeikäisistä voimaa Savonlinnan kehittämiseen”.

Eläkeikäiset ovat uusi voimavara kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Hän luettelee ehdotuksessaan monia seikkoja, joiden takia eläkeikäisiä pitäisi saada lisää Savonlinnaan.

Savonlinnan väkiluku vuoden 2023 lopussa oli 31 843. Laskua edelliseen vuoteen oli 0,8 prosenttia. Eläkeläisten osuus oli 38,0 prosenttia. Kaupunki kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen.

Hämäläinen toteaa hanke-ehdotuksessaan, että ennen kunnat näkivät ikääntyneet rahareikänä, mutta kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat nyt kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä.

– Eläkeikäiset ovatkin nyt uusi voimavara kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Hänen mielestään Savonlinnan kaupunkistrategia tarvitsee muutoksen. Strategioiden määrittelyssä ikäihmisten pitää olla osallisia jo suunnitteluvaiheessa.

Savonlinnassa on jo paljon vetovoimatekijöitä, mutta lisää tarvitaan, jotta erotutaan ”kilpailijoista”.

– Aloitetaan kampanja, jotta eläköityvät muuttaisivat ruuhka-Suomesta Savonlinnaan. ”Parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä” sopii kampanjan iskulauseeksi.

Teksti: Kari Mäkelä

---

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 1/2025.