Ajankohtaista

TOIMIA on toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. TOIMIAn iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmä on laatinut suosituksia, joiden tavoitteena on vakiinnuttaa iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointia ja seurantaa. Toimintakyvyn arvioinnin tulisi olla jatkumo ja toteutua saumattomasti asiakkaan palvelupolulla.

Monet ikääntymismuutokset ja sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn. Toimintakyvyn heikkeneminen voi puolestaan johtaa haasteisiin arjessa. Tällöin tarvitaan kuntoutusta ylläpitämään ja edistämään toimintakykyä. Toimintakyvyn muutoksia sekä kuntoutuksen ja kuntouttavien toimien tuloksellisuutta voidaan arvioida luotettavasti vain yhdenmukaisesti tehdyillä mittauksilla. Arviointitieto auttaa asettamaan tavoitteet ja antaa tietoa edistymisestä.

TOIMIA-suosituksissa toimintakykymittarit on jaoteltu portaittain toteutettaviksi: Ensin arvioidaan helposti toteuttavilla mittareilla keskeisiä toimintakyvyn osa-alueita, kuten muistia, mielialaa, liikkumiskykyä ja arkisuoriutumista. Tulokset määrittävät, tarvitaanko tarkempaa arviointia. Arvioitaessa kartoitetaan myös toimintakyvyn heikentymisen riskitekijöitä ja jäljellä olevia voimavaroja. Tarvittaessa ammattihenkilö laatii kuntoutus-, hoito- tai palvelusuunnitelman.

Koska RAI-arviointivälineistön käyttö on lakisääteistä iäkkäiden säännöllisissä palveluissa toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioitaessa, on RAI-mittareiden käyttö kuvattu myös TOIMIA-suosituksissa. RAI- ja muut toimintakykymittarit täydentävät toisiaan.

Palvelutarpeen arviointi

Iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi tehdään, kun iäkäs ei selviä arjestaan ilman apua tai tällainen tilanne on odotettavissa. Arviointi perustuu ammattihenkilöiden tekemiin kykymittauksiin ja havaintoihin asiakkaan toimintakyvystä sekä kuntoutumisen mahdollisuuksista. Lisäksi huomioidaan asiakkaan ja hänen läheistensä näkemykset. Näin saadaan käsitys, millaista tukea tai kuntoutusta iäkäs tarvitsee ja voidaan suunnitella toimet arjen tukemiseksi. Palvelutarpeen arviointi ei aina johda säännölliseen palveluun. Iäkkään kotona pärjäämistä voidaan tukea myös kuntoutuksella.

Kotikuntoutus

Ennen kotikuntoutuksen aloittamista arvioidaan toimintakyky, jotta kuntoutus voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti asiakkaan omien tavoitteiden mukaisesti. Kuntoutuksen ammattilainen tukee asiakasta tavoitteiden asettamisessa niin, että tavoitteet tukevat itsenäistä kotona pärjäämistä ja aktiivista arkea. Tavoitteena voi olla esimerkiksi kävelymatkan pidentyminen. Keskeistä on, että kuntoutus on asiakkaalle mielekästä. Tavoitteiden saavuttamista seurataan tarvittaessa väliarvioinnilla ja aina loppuarvioinnilla. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä, kuten itsenäisestä harjoittelusta.

Lyhytaikainen sairaalahoito

Monenlaiset sairaudet ja tapaturmat voivat johtaa sairaalahoitoon. Vaikka akuutti sairaus tai vamma parantuisi sairaalassa, voi sairaalajakso heikentää toimintakykyä. Siksi toimintakykyä pitää arvioida lyhyelläkin sairaalajaksolla ja verrata saatua tulosta aiempaan. Arviointitulokset kirjataan potilaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Kotiutuessa tulee huolehtia, että tiedot välittyvät potilasta jatkossa hoitaville tahoille, jotta kuntoutuminen ja seuranta jatkuvat keskeytyksettä.

Arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen

TOIMIA-suositusten tarkoituksena on yhtenäistää toimintakyvyn arviointikäytäntöjä ja varmistaa luotettavien mittareiden käyttö. Arviointitulosten kirjaaminen asiakastietojärjestelmään on tärkeää yhtenäisen kansallisen toimintakyvyn tietopohjan muodostamiseksi.

Teksti:

Johanna Edgren, THL
Anna-Maija Jäppinen, HUS
Hanna Kerminen, Tampereen korkeakouluyhteisö
Maarit Lind, THL
Annele Urtamo, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Marja Äijö, Savonia
Satu Havulinna, THL

Kuva: Saara Launis

Kunnon testaaminen kotona

Fysioterapeutti Riku Huomo Tampereen Kotikuntoutuksesta mittasi Anja Seppälän jalkojen lihasvoimaa ja suorituskykyä istumasta seisomaannousutestillä Seppälän olohuoneessa. Huomon mukaan testien tekeminen kotona onnistuu yleensä hyvin. Toisinaan käytettävissä olevat tilat rajoittavat mittauksia.

Huomo painottaa, että oleellista on saada mittausten avulla kuntoutuja sitoutumaan omaan kuntoutumiseen, oli kyse sitten liikkuvuus- ja voimaharjoittelusta tai vaikkapa liikkumisen turvallisuutta lisäävän apuvälineen käytöstä. Ei siis mitata vain mittaamisen ilosta.

Anja Seppälä on samoilla linjoilla ja motivoitunut harjoitteluun: ”Se on hyvä, että silloin tällöin testataan kuntoa. Näkee sitten itsekin, onko edistynyt. Testaaminen kannustaa liikkumaan ja huolehtimaan omasta terveydestä.”

---

Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 4/2023.