Vaalit

Vanhustyön keskusliiton eduskuntavaaliteemat

Suomi voitaisiin nostaa hyvän ikääntymisen mallimaaksi rahoituksella, osaamisella ja asenteilla. Vanhustyön keskusliitto esittää siihen neljä ratkaisua.

#ArvokasVanhuus #IästäNumero #eduskuntavaalit2023

1 Vanhustenhuollon rahoitus vaatii tasokorotuksen

Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä maita ja meillä on edellytykset nousta hyvän ikääntymisen mallimaaksi. Vanhustenhuollon resurssointi on ollut liian heikolla tasolla vuosikymmenestä ja hallituskaudesta toiseen.

Saamme yhteydenottoja yksin asuvista ja turvattomista muistihäiriöisistä vanhuksista, jotka eivät täytä palvelun saamisen tiukkoja kriteereitä. Kuulemme toistuvasti raportteja nälässä olevista ja pesemättömistä vanhuksista jopa silloinkin, kun he ovat kotihoidon tai palveluasumisen piirissä. Väsyneet omaishoitajat sinnittelevät arjessa huonokuntoisten läheistensä kanssa vailla riittävää tukea.

Kysymys on arvostuksesta, mikä näkyy viimekädessä rahoituksessa.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme 1,8 miljardia euroa jäljessä päästäksemme vanhustenhuollossa suhteessa samalle tasolle. (Eurostat 2019 ja T. Kröger, Ikääntymisen huippututkimusyksikkö).

Tilanne on korjattava määrätietoisella suunnitelmalla ja poliittisten päättäjien yhteisellä sitoutumisella Ikäohjelman läpivientiin.

Rajallisten resurssien viisas käyttö edellyttää ikääntymisen tarkastelua kokonaisuutena.

Julkisessa keskustelussa on painottunut henkilöstömitoitus tehostetussa palveluasumisessa, mutta huomiota tulisi kiinnittää myös omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, geriatriseen kuntoutukseen ja kotihoidon resurssointiin. Ennaltaehkäiseviin toimiin panostamalla voidaan parantaa elämänlaatua ja siirtää raskaiden palveluiden tarvetta.


2 Oikeat osaajat oikeaan paikkaan

Ikääntyvä ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija ja hänen tahtoaan on kuultava palveluita suunniteltaessa. Vanhuus ei ole sairaus ja iäkkään ihmisen koti ei ole lähtökohtaisesti hoivaajien työpaikka. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat ennen kaikkea hyviä ja lämminhenkisiä kohtaamisia.

Julkinen keskustelu on painottunut hoitajamitoitukseen. Sen sijaan tulisi puhua enemmän moniammatillisesta osaamisesta ja henkilöstömitoituksesta. Päättäjien ei pitäisi säädellä liian yksityiskohtaisesti eri ammattiryhmien työajan laskentaa.

Hyvän vanhuuden tukemiseen tarvitsemme oikeat osaajat oikeaan paikkaan.

Ratkaisuja työvoiman riittävyyteen on otettava määrätietoisesti käyttöön, koska eläköityvien työntekijöiden tilalle tarvitaan lähivuosina 200 000 uutta työntekijää. Koulutettujen hoiva-avustajien työ on arvokasta ja sääntelyä tulisi purkaa, että heitä voitaisiin palkata entistä enemmän. Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava tutkintoja tunnustamalla, näyttökokeiden sujuvuudella ja vakinaistamalla kielikoulutusta valtion rahoituksella.


3 Ikäasenteita korjattava

Ikääntyminen alkaa jo syntymähetkestä ja koskettaa meitä kaikkia – pitkäikäisyys on yhteiskuntamme hieno saavutus. Asenteissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Samaan aikaan kun haluaisimme yksilöinä elää pitkään, puhumme kuitenkin vanhoista ihmisistä yhteiskunnan taakkana ja kestävyysvajeena.

Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan 62 prosenttia kansalaisista katsoo poliitikkojen syrjivän ikääntyneitä ihmisiä (Ikäasennetutkimus 2022, Vanhustyön keskusliitto ja Aula Research).

Ikäsyrjinnän elementit on purettava ja säädöksiä tulee tarkastella ikäsilmälasien läpi. Esimerkkinä vammaispalvelulaki, joka mahdollistaa yli 65-vuotiaiden syrjinnän. Tarvitsemme ikäymmärrystä, emme vastakkainasettelua.

Vanhustyön keskusliitto käynnistää kansanliikkeen ikäasenteiden korjaamiseen

Vanhimmat ikäluokat ovat voimavara, ja heidän merkityksenä yhteiskunnallemme on suuri. Eläkeikäisten osuus verotulosta on 20 prosenttia ja he maksavat suuremmalla veroprosentilla kuin palkansaajat.

Ikääntyneet ovat merkittävä matkailu- ja kulttuuripalveluiden kuluttajaryhmä. Niin kutsutun hopeatalouden arvo on 25 miljardia. Ikääntyneet omaavat osaamista, elämänkokemusta ja henkistä resilienssiä. He tarjoavat korvaamatonta tukea lapsiperheiden arkeen sekä vapaaehtoistoimintaan

Äänestysaktiivisuus kunta- ja eduskuntavaaleissa on 80-vuotta täyttäneillä 81 prosenttia. Ikääntyneitä on syytä kuulla ja kuunnella.

Vanhustyön keskusliitto käynnistää kansanliikkeen ikäasenteiden korjaamiseen. Tehdään iästä numero #IästäNumero

Tehdään iästä numero -kansanliike käynnistymässä


4 Turvallisuus varmistettava ja digiosallisuus turvattava

Turvallisuus, digiturvallisuus ja osallisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa on turvattava kaikenikäisille.

Toimenpiteinä ehdotamme, että Turvallinen elämä ikääntyneille -ohjelma tarkistetaan pikaisesti. Ikääntynyt väestö huomioidaan sisäisen turvallisuuden suunnitelmissa niin eduskunnan kuin kuntienkin tasolla. Kyberturvallisuuden osaaminen on tärkeää saada kaikenikäisten ulottuville.

Valmisteilla olevan valtioneuvoston Digikompassin toimenpiteiden toteutusta on seurattava tarkasti. Asioinnin tulee olla mahdollista myös heille, joilla ei ole laitteita, yhteyksiä tai osaamista.

Henkilökohtainen asiointimahdollisuus on ehdottomasti turvattava edelleen samoin kuin puhelinneuvonta ja kirjallisten ohjeiden, esitteiden ja lomakkeiden saatavuus ja saavutettavuus. Mahdollisuus saada digitukea on kytkettävä kaikkien julkisten digipalveluiden yhteyteen.

Lausunto: Digitaitojen puute ei saa olla esteenä yhdenvertaiselle osallisuudelle

DNA Vanhustyön keskusliiton hankkeen pääyhteistyökumppaniksi: yhteistyötä ikäihmisten digitaalisen arjen parantamiseksi