Turvallinen koti myös ikääntyessä

Suurin osa iäkkäistä ihmisistä asuu omassa kodissaan. Se, kuinka turvallinen koti on ikääntyneelle, koostuu monista ympäristöön ja asukkaaseen liittyvistä tekijöistä. Palovaroittimien ja esteettömien kulkureittien lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi toimintakyky, laitteiden käyttötavat, avun saamisen mahdollisuudet ja valmiudet toimia turvallisesti yllättävissä tilanteissa.

Turvallinen koti iäkkäille -hankkeessa selvitetään, millaisia turvallisuuteen liittyviä riskejä iäkkäät itse sekä pelastusala ja nuohoajat tunnistavat. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla iäkkäiden turvallista kotona asumista voidaan tukea ennakoivasti.

Yhä useampi ikääntyy kodissaan

Ikääntyvässä Suomessa asutaan entistä pidempään omassa kodissa. Se on monelle iäkkäälle tärkeä ja toivottu asia: koti on paikka, jossa voi elää itselleen merkityksellistä ja omannäköistä elämää.

On tärkeää kysyä, miten kodit ja niiden ympäristöt vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Kodin esteettömyys ja turvallisuus ovat osa kokonaisuutta, mutta samalla tulee myös tarkastella sitä, miten asukas pystyy toimimaan omassa ympäristössään.

Ikääntyminen itsessään ei ole asumisriski. Ikääntymiseen voi kuitenkin liittyä muutoksia liikkumisessa, näössä, kuulossa, muistissa ja muussa toimintakyvyssä. Muutokset voivat vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja hidastaa poistumista vaaratilanteesta.

Turvallisuutta tarkasteltaessa onkin hyvä kysyä: mitä tapahtuu, kun ihmisen toimintakyky muuttuu ja vastaako koti edelleen hänen tarpeitaan?

Ennakointi on turvallisuustyötä

Turvallisuuteen kiinnitetään usein huomiota vasta sitten, kun jotain on tapahtunut. Toimintakykyä ja turvallista kotona asumista tulisi tukea jo ennen tapahtumaa. Ennakoivalla toiminnalla voidaan tunnistaa riskejä ajoissa ja vahvistaa turvallista arkea. Tämä on tärkeää siksi, että suuri osa iäkkäistä ihmisistä elää ilman säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Turvallisuutta ei siten voida rakentaa vain palvelujen varaan. Turvallisen asumisen edistämisessä iäkkäällä ihmisellä itsellään ja hänen läheisillään on tärkeä rooli.  

Turvallinen koti ei tarkoita riskitöntä kotia, vaan kotia, jossa ihminen pystyy toimimaan mahdollisimman turvallisesti omista lähtökohdistaan.

Turvallinen arki ei ole vain kaatumisen ehkäisyä

Toimintakyky on keskeinen osa turvallisuutta. Hyvä lihasvoima, tasapaino ja liikkumiskyky ehkäisevät kaatumisia ja auttavat selviytymään arjessa. Ne ovat tärkeitä myös silloin, kun kodista on päästävä nopeasti pois vaaratilanteessa.

Myös näkö ja kuulo vaikuttavat turvallisuuteen. Esimerkiksi alkavan tulipalon havaitseminen voi vaikeutua, jos kuulo tai näkö on heikentynyt. Säännölliset näön ja kuulon tarkastukset sekä toimivat apuvälineet tukevat turvallista arkea.

Muistin ja muiden tiedollisten toimintojen muutokset voivat puolestaan vaikuttaa esimerkiksi kodin laitteiden käyttöön, vaaratilanteiden tunnistamiseen tai ohjeiden noudattamiseen. Jos omasta tai läheisen muistista herää huoli, asia kannattaa ottaa puheeksi ja hakeutua tarvittaessa muistitutkimuksiin.

Kaatumisen ehkäisy on tärkeä osa kotona asumisen turvallisuutta, mutta turvallinen arki rakentuu toimintakyvyn eri osa-alueista ja niiden yhteensopivuudesta kodin kanssa. Turvallisuutta ei siksi voida arvioida katsomalla vain kotia vaan myös sitä, miten ihminen pystyy toimimaan siellä.

Ympäristöllä voidaan tukea toimintakykyä

Kotiympäristö voi joko helpottaa tai vaikeuttaa turvallista toimintaa. Ympäristön avulla voidaan myös kompensoida toimintakyvyn muutoksia. Selkeät kulkureitit, hyvä valaistus ja esteettömyys tukevat arkea ja helpottavat poistumista vaaratilanteessa.

Palovaroitin varoittaa alkaneesta palosta, liesivahti voi katkaista päälle unohtuneen lieden ja kylpyhuoneen sensori ilmoittaa valuvasta vedestä. Teknologialla voidaan tukea turvallista kotona asumista, mutta laitteen olemassaolo ei vielä takaa turvallisuutta. Ratkaisun on sovittava käyttäjälle, hänen toimintakyvylleen ja arkeensa. Uusien laitteiden käyttöönottoon ja perehdyttämiseen on tarjottava apua ja niiden päivittäminen ja ylläpito täytyy varmistaa.

Kodeissa on yhä enemmän sähkö- ja akkulaitteita. Myös niiden turvallinen käyttö ja lataaminen on osa kodin paloturvallisuutta. Sähkölaitteiden kuntoon, latauspaikkaan ja käyttöohjeiden noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Turvallisuus rakentuu yhteistyössä

Turvallinen koti iäkkäille -hankkeessa tarkastellaan turvallista kotona asumista monesta näkökulmasta. Iäkkäiltä ihmisiltä kysytään, millaiset asiat he kokevat turvallisuutta heikentäviksi tai vahvistaviksi. Pelastusalan ja nuohousalan ammattilaisilta puolestaan selvitetään, millaisia turvallisuuspuutteita he työssään iäkkäiden kodeissa havaitsevat.

Yhdessä nämä tiedot muodostavat laajemman kuvan siitä, mistä tekijöistä turvallinen kotona asuminen koostuu.

Turvallinen koti ei synny yhdestä palovaroittimesta, kaiteesta tai palvelusta. Se syntyy siitä, että ihminen, koti, toimintakyky, teknologia ja saatavilla oleva apu toimivat yhdessä.