Kun omaishoitaja tarvitsee tauon
Julkaistu:
/

Omaishoitajat tekevät arvokasta ja usein hyvin sitovaa hoivatyötä läheisensä arjen tukena. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että omaishoitajalla on mahdollisuus pitää vähintään lakisääteiset vapaansa. Käytännössä vapaat eivät kuitenkaan aina toteudu. Syynä voi olla esimerkiksi huoli hoidettavan saaman sijaishoidon vastaamisesta tarpeeseen ja hoidettavan viihtymisestä tai se, ettei sopivaa hoitopaikkaa ole tarjolla.
Monelle omaishoitoperheelle on tärkeää, että omaishoidettavan hoito järjestyy tutussa ympäristössä tai mahdollisimman kodinomaisesti. Myös palvelujen joustavuus ja helppo saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä vapaiden toteutumisessa. Omaishoitotilanteet vaihtelevat, eikä yksi palvelumuoto vastaa kaikkien tarpeisiin. Siksi tarjolla tulisi olla useita vaihtoehtoja, joista voidaan rakentaa juuri kyseisen omaishoitoperheen tarpeita tukeva kokonaisuus. Tärkeää olisi myös mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen yhdistäminen.
Useilla hyvinvointialueilla etsitään nyt ratkaisuja, jotka madaltavat vapaiden pitämisen kynnystä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamissa terveyden edistämisen määrärahan hankkeissa kokeillaan uusia tapoja järjestää omaishoitajien vapaita entistä joustavammin ja helpommin. Kehittämistyö käynnistyi vuonna 2025. Tavoitteena on löytää malleja, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista ja sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin. Samalla pyritään vahvistamaan palvelujen yhdenvertaisuutta ja lisäämään vaihtoehtoja, joista omaishoitoperheet voivat valita omaan tilanteeseensa sopivimman.
Kotiin jalkautuva apu tukee arkea
Yksi kokeiluista on kotiin jalkautuva apu, jossa hoitaja tulee omaishoidettavan kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi. Omaishoitaja voi pitää vapaansa ilman, että hoidettavan tarvitsee siirtyä pois omasta kodistaan. Tuttu ympäristö lisää hoidettavan turvallisuuden tunnetta silloinkin, kun hoitaja vaihtuu.
Kotiin tuotava palvelu voi helpottaa erityisesti, kun kodin ulkopuolinen hoitopaikka ei tunnu sopivalta vaihtoehdolta tai hoitopaikkaan on vaikea kulkea. Samalla palvelu voi tehdä vapaan pitämisestä omaishoitajalle aiempaa helpompaa, koska hoidettavan arki jatkuu mahdollisimman tutulla tavalla. Toisaalta kotiin jalkautuvaa apua hyödynnettäessä monien omaishoitajien toive viettää vapaat kotona ei toteudu.
Päivätoimintaa perhehoitokodissa
Kehittämistyössä kokeillaan perhehoitokodissa järjestettävää päivätoimintaa. Kodinomainen ympäristö tarjoaa hoidettavalle mahdollisuuden osallistua arjen askareisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa turvallisessa, yhteisöllisessä ilmapiirissä. Päivätoiminnan aikana omaishoitaja voi levähtää tai hoitaa omia asioitaan.
Päivätoiminta perhehoitokodissa on monelle omaishoitoperheelle helposti lähestyttävä tukimuoto. Samalla perhehoitokoti tulee tutuksi, mikä voi madaltaa kynnystä hyödyntää myöhemmin lyhytaikaista perhehoitoa omaishoitajan pidemmän vapaan aikana.
Päivystyksellinen perhehoito äkillisiin tilanteisiin
Omaishoidossa voi tulla eteen äkillisiä tilanteita. Omaishoitaja voi esimerkiksi sairastua tai joutua hoitamaan välttämättömiä, kiireellisiä asioita.
Näihin tilanteisiin on pilotoitu päivystyksellistä perhehoitoa, jonka avulla hoito voidaan järjestää lyhyellä varoitusajalla silloin, kun apua tarvitaan nopeasti. Mahdollisuus saada apua myös yllättävissä tilanteissa voi lisätä omaishoitajien turvallisuuden tunnetta ja helpottaa arjen suunnittelua. Jo pelkkä mahdollisuus palveluun voi vähentää huolta siitä, miten läheisen hoito järjestyy silloin, kun omaishoitaja ei itse pysty huolehtimaan hoidettavasta.
Parkkitoiminta tuo joustavuutta vapaisiin
Yksi kehittämistyön kokeiluista on omaishoidon parkkitoiminta, jossa hoidettavalle tarjotaan lyhytaikaisesti turvallinen ja toiminnallinen hoitopaikka. Parkkitoimintaa järjestetään pääsääntöisesti samanaikaisesti omaishoitajille suunnatun toiminnan kanssa ryhmätoimintaan soveltuvassa tilassa.
Omaishoitaja osallistuu järjestettyyn toimintaan, joka voi sisältää vertaistukea, tietoa omaishoitotilanteesta sekä hyvinvointia tukevaa ohjelmaa. Hankkeissa on kehitetty myös kiertävää parkkitoimintaa, jota voidaan järjestää erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Näin omaishoitajat voivat osallistua tilaisuuteen tietäen, että heidän läheisensä on turvallisessa hoidossa lähellä. Samalla tavoitetaan myös sellaisia omaishoitajia, jotka eivät muuten osallistu ryhmätoimintaan tai vertaistukitoimintaan.
Kokeiluista kohti toimivia käytäntöjä
Kehittämistyön tavoitteena on kerätä kokemuksia ja tietoa siitä, millaiset ratkaisut toimivat omaishoitoperheiden arjessa parhaiten. Uusien ratkaisujen hakeminen on tärkeää, koska useiden selvitysten mukaan omaishoitajat käyttävät vapaitaan liian vähän, vaikka palautuminen on ensiarvoisen tärkeää jaksamiselle ja omaishoitotilanteen jatkumiselle.
Kaikki omaishoitajat eivät kuitenkaan pidä lakisääteisten vapaiden käyttöä tarpeellisena. Syinä voivat olla kokemus siitä, ettei hoitotehtävästä tarvitse taukoa, huoli hoidettavan sopeutumisesta kodin ulkopuoliseen hoitoon sekä epäily siitä, ettei hoito järjesty vapaan aikana omaishoitajan toivomalla tavalla. Siksi palvelujen kehittämisessä on tärkeää kuulla omaishoitoperheitä ja rakentaa ratkaisuja heidän tarpeistaan lähtien.
Terveyden edistämisen määrärahan omaishoidon hankkeista saadut kokemukset tarjoavat arvokasta tietoa omaishoidon palvelujen kehittämiseen. Hankkeissa pilotoituja toimintoja on arvioitu THL:n toimesta ja koonti tuloksista julkaistaan loppuvuonna 2026.
Omaishoitoa kehitetään ja sen järjestämistä yhtenäistetään myös kansallisesti THL:n ja hyvinvointialueiden asiantuntijoiden vuorovaikutusohjauksessa. Vuorovaikutusohjausta on toteutettu vuosina 2024–2026 STM:n toimeksiannosta ja yhteistyössä STM:n kanssa. Vuorovaikutusohjauksen pääpaino on omaishoidon myöntämisperusteiden yhtenäistämisessä, mutta sen kautta jaetaan myös tietoa esimerkiksi hyvistä käytänteistä omaishoitajien tukemiseksi.
Lopuksi
Omaishoitajien vapaiden toteutuminen on yksittäistä kysymystä laajempi. Kyse on siitä, miten palvelujärjestelmä vastaa omaishoitoperheiden moninaisiin tarpeisiin ja tukee omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia. Kehittämishankkeissa etsittävillä ratkaisuilla pyritään rakentamaan entistä joustavampia ja saavutettavampia palveluja, jotka tukevat omaishoitoperheiden arkea eri elämäntilanteissa.

Kirjoittajat
Auri Neijonen (kuvassa)
suunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sari Honkanen
tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos