Suomi on pitkäikäisten ihmisten yhteiskunta. Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa voimakkaasti vielä 2040-luvulle saakka. Samalla ihmiset elävät entistä pidempään, asuvat itsenäisesti yhä vanhemmiksi ja ovat aiempaa pidempään hyväkuntoisia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä.
Pitkäikäisyys on suuri saavutus ja mahdollisuus. Se edellyttää kuitenkin päätöksiä, joilla vahvistetaan ikääntyvien toimintakykyä ja turvataan apu silloin, kun sitä tarvitaan.
Vanhustyön keskusliiton tavoitteet eduskuntavaaleihin 2027:
- Panostetaan ikääntyvien toimintakykyyn ja terveyden edistämiseen
- Valtion on turvattava iäkkäiden palvelujen riittävä rahoitus
Hyvä vanhuus ei saa riippua postinumerosta eikä hyvinvointialueen taloustilanteesta.
– Vanhustyön keskusliitto
1. Panostetaan ikääntyvien toimintakykyyn ja terveyden edistämiseen
Tavoite: Mahdollisimman moni voi elää hyvää ja toimintakykyistä elämää mahdollisimman pitkään.
Ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn vahvistaminen ja terveyden edistäminen parantavat elämänlaatua ja vähentävät raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa ennen kuin ongelmat kasvavat ja tarvitaan kalliimpia palveluja.
Suomessa tarvitaan valtakunnallisia, vaikuttavia toimintamalleja, jotka tukevat turvallista asumista, liikkumista, sosiaalisia suhteita, digitaitoja ja terveyttä. Järjestöillä on jo käytössä tutkittuja ja vaikuttaviksi osoitettuja toimintamalleja. Niiden jatkuvuus on turvattava.
Seuraavan hallituksen tulee
- turvata vaikuttavan järjestölähtöisen ennaltaehkäisevän työn rahoitus
- vahvistaa ikääntyvien toimintakykyä, turvallista asumista ja osallisuutta valtakunnallisesti
- varmistaa, että jokainen saa tarvitessaan tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen
- vahvistaa ikääntyneiden rokotesuojaa ja laajentaa kansallista rokotusohjelmaa
Miksi tämä kannattaa?
Kaatumisia voidaan ehkäistä.
Kaatumiset ovat iäkkäiden yleisin tapaturma ja merkittävä toimintakyvyn heikkenemisen syy. Kotien turvallisuuden parantaminen ja liikkumisen lisääminen ehkäisevät kaatumisia ja vähentävät kalliiden vammojen, kuten lonkkamurtumien, riskiä. (VTKL – Korjausneuvonta)
Yksinäisyyttä voidaan lievittää.
Yksinäisyyden lievittäminen sekä muistisairauden varhaisessa vaiheessa annettava tuki parantavat elämänlaatua ja voivat vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (VTKL – Ystäväpiiri-toiminta)
Digitaaliseen yhteiskuntaan tarvitaan tukea.
Suomessa on noin puoli miljoonaa iäkästä ihmistä, jotka eivät pysty täysin itsenäisesti hoitamaan asioitaan digitaalisesti. Digituen saatavuus on välttämätöntä, jotta esimerkiksi terveys-, vero- ja muut yhteiskunnan palvelut ovat aidosti kaikkien saavutettavissa. (VTKL – SeniorSurf)
Rokotukset suojaavat toimintakykyä.
Ikääntyneiden rokotesuojan vahvistaminen ehkäisee vakavia sairauksia ja niiden jälkiseurauksia sekä vähentää sairaalahoidon ja muun hoivan tarvetta. (SG on Prevention of Respiratory Infection)
2. Valtion on turvattava iäkkäiden palvelujen riittävä rahoitus
Tavoite: Jokaisen on saatava tarvitsemansa apu oikeaan aikaan – asuinpaikasta riippumatta.
Iäkkäiden palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samalla palvelujen saatavuudessa ja toteutumisessa on jo nyt merkittäviä puutteita ja alueellisia eroja.
Palvelupäätös ei saa olla vain paperilla oleva oikeus. Kun ihmiselle on arvioitu palvelun tarve, hänen on myös saatava kyseinen palvelu.
Seuraavan hallituksen tulee
- turvata hyvinvointialueille kasvavaa palvelutarvetta vastaava rahoitus
- varmistaa, että myönnetyt palvelut myös toteutuvat
- turvata iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus kaikkialla Suomessa
- huolehtia koko palveluketjusta ennaltaehkäisevistä palveluista ympärivuorokautiseen hoivaan
Mitä tulee tehdä?
Rahoituksen on seurattava palvelutarvetta
Valtion rahoituksen on vastattava väestön ikääntymisestä ja kasvavasta palvelutarpeesta aiheutuviin kustannuksiin. Iäkkään ihmisen on saatava tarvitsemansa apu silloin, kun tarve syntyy, ei vasta tilanteen kriisiydyttyä. (THL iäkkäiden palvelut)
Myönnetyn palvelun on toteuduttava
Hyvinvointialueilla on oltava riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit asiakkaalle myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen. Palvelupäätös ei saa jäädä vain lupaukseksi. (Hyvinvointiala – Hoivajonot)
Palvelujen on oltava yhdenvertaisia
Mahdollisuus saada tarvittavaa hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta ei saa riippua ihmisen asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta.
Kotihoitoa, yhteisöllistä asumista, kuntoutusta ja ennaltaehkäiseviä palveluja on vahvistettava. Ne eivät kuitenkaan voi korvata ympärivuorokautista hoivaa silloin, kun ihminen tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa.
Palvelujen järjestämisessä kannattaa hyödyntää julkisen sektorin lisäksi järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien osaamista ja kapasiteettia. Valtion rahoituksen on mahdollistettava tarkoituksenmukainen ja vaikuttava palvelukokonaisuus.
Tilanne vaatii päätöksiä
- Vain 52 % kotihoidon yksiköistä pystyi lokakuussa 2025 toteuttamaan vähintään asiakassuunnitelman mukaisen määrän palvelutunteja.
- Lähes 2 300 iäkästä ihmistä odotti vuoden 2025 lopussa ympärivuorokautisen hoivan paikkaa, vaikka heille oli jo tehty palvelupäätös.
- Hoivapaikkaa odotettiin keskimäärin 61 vuorokautta.
- Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömäärä väheni vuonna 2025 seitsemän prosenttia.
Lähteet: THL ja Hali