Piirros huivipäisestä naisesta maaseutumaisemassa. Taustalla vuohi seisoo talon pihalla ja mies kurkistaa rakennuksen takaa.

Pakina

Kettulan kylässä tapahtuu! – Vuohi

Sven oli hankkinut kesäksi vuohen nurmea hoitamaan ja sen vuohen nimi oli Paavo.

Se olikin sellainen epeli, joka karkaili ja terrorisoi koko kylää. Milloin se löytyi jonkun kellarin katolta, ellei posti Pirkon kanalasta tai se olivat syömässä pankinjohtaja Kiljusen grillimakkaroita.

Syntilista oli Paavolla suuri, sillä kaiken kukkuraksi Sanelmalta se oli tallonut porkkana- penkin ja varastanut pellolta perunoita.

Kaikki muu tuntui vuohelle maistuvan, paitsi se miksi tämä oli hommattu, ruohon lyhentäminen ja sen syöminen.

-Missä minun Speedoni ovat? Ihmetteli Sven, kun tuli saunasta vilvoittelemaan, sillä uimahousut olivat hävinneet saunan ulkokaiteelta.

-Se viheliäs vuohi koettelee hermojani, mutta kyllä minä sille opetan, hermostui hän ja kurkisti kuistilta varkaan perään.

Paavon hampaitten välissä vilkkuivat turkoosit pöksyt.

Silloin Sven lähti juoksemaan vuohen perään vain pyyhe lanteillaan. Alkoi aivan uskomaton juoksukilpa saunan ympäri, sillä kierroksia tuli useampia.

-Paavo! Pysähdy! Huusi Sven.

Sanelma ilmestyi naapuriin, koska hänellä oli sanottavaa Paavosta. Sillä kyläläiset olivat kiukkua täynnä ilkeän vuohen tähden.

-Kas vain nythän Sven, mokomakin ripakinttu saa kunnon treenausta, nauroi Sanelma ja katseli heidän menoaan. Taisi Paavosta sittenkin olla jotain hyötyä, hah, haa!

Sanelmasta tuntui hyvältä, kun rehvasteleva sulhasehdokas sai kunnon tuuletusta.

Teksti ja kuva: Tuulia Marjanen