Sosiaalista toimintakykyä voi ja kannattaa harjoittaa

Sosiaalinen toimintakyky on käsitteenä monille vieraampi kuin muut toimintakyvyn osa-alueet, eli fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutussuhteet muiden ihmisten kanssa sekä toimijuus ja osallistuminen omassa lähiarjessa ja erilaisissa yhteisöissä. Näihinkin liittyviä taitoja, jaksamista ja joustavuutta voi ylläpitää, harjoitella ja kehittää. Arjessa pärjäämisestä tulee helpompaa ja mukavampaa, kun sosiaalinen toimintakyky on kunnossa.

Vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä kaikenikäisille ihmisille, ne tukevat ihmisen hyvinvointia. Toiset tarvitsevat enemmän omaa aikaa ja tilaa, toiset vähemmän. Muita ihmisiä ja vuorovaikutusta tarvitaan kuitenkin säännöllisesti. Vuorovaikutusta voi olla esimerkiksi kahden ihmisen välillä, perheissä ja erilaisissa yhteisöissä. Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa kumpikin osapuoli tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Vuorovaikutustaidot helpottavat arkea.

Erilaiset vuorovaikutustilanteet voivat tuntua helpoilta tai haastavilta monista syistä johtuen. Tunne voi johtua aiemmin koetuista tilanteista, eri ihmisten välisistä suhteista, omasta päivänkulusta tai vaikka viimeisimmistä elämänmuutoksista.

Ei ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa olla vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksessa kanavallakaan ei ole juuri väliä, se voi tapahtua puhumalla, elehtimällä, kirjoittamalla tai vaikka piirtämällä. Oleellista on, että pyrkii vuorovaikutukseen muiden kanssa. Joskus se voi tuntua aluksi epämukavaltakin, mutta tunteella on mahdollisuus muuttua hyväksi. Monipuoliset vuorovaikutussuhteet auttavat meitä osaltaan ymmärtämään moninaista maailmaa ympärillämme.

Toimijuus ja osallistuminen kulkevat käsi kädessä. Meistä jokainen voi pysähtyä säännöllisesti pohtimaan omia suhtautumisen tapojaan osallistumiseen ja esittää itselleen kysymyksiä. Suljenko itseni pois jostain ihan periaatteesta? Mihin minä haluan osallistua ja miksi? Osaanko pyytää apua? Vaadinko asioita ehdottomasti vai teenkö kompromisseja?

Toimijuus tarkoittaa muun muassa kokemusta roolistaan oman elämänsä kipparina. Saanko itse tehdä omaa elämääni koskevia valintoja ja päätöksiä? Koenko, että oma toimintani on merkityksellistä jollekin?

Toimijuus on yhtä arvokasta omissa arjen ympyröissä kuin isommissa yhteisöissä. Oleellista on, että kokee toimijuutta, eli aktiivista osallistumista ja vastuun ottamista. Joskus toimijuus voi näyttäytyä mielekkään jälkiruoan valitsemisena ja joskus isomman yhteiskunnallisen päätöksen tekemisenä. Päätökset voivat olla isoja tai pieniä, kunhan niitä on. Toimijuuden kokemukset ruokkivat meidän sosiaalista toimintakykyämme.

Osallistuminen tuottaa hyvää oloa ja mieltä, kun kuuntelee itseään ja osallistuu itselle sopivan usein tai harvoin. Ihminen voi osallistua esimerkiksi suvun tapaamisiin, ystävien hassutteluihin, paikallisyhdistyksen toimintaan tai asuinalueensa hallinnollisiin päätöksiin. Osallisuuden kokemukseen sisältyy mahdollisuus esittää mielipiteitään, vaikuttaa asioihin ja tulla kuulluksi. Toki mielipiteiden esittämisen tapaakin voi harjoitella.

Me kaikki voimme harjoittaa sosiaalista toimintakykyämme tietoisesti astumalla välillä epämukavuusalueelle. Voi soittaa vaikkapa tuttavalle, jonka kanssa ei ole puhunut aikoihin. Voi tervehtiä naapuria, jolle ei ole koskaan aiemmin sanonut sanaakaan. Ehkä voi etsiä jopa paikallisen järjestön toimintaryhmän, jollaiseen ei ole koskaan ennen osallistunut. Voi opetella pyytämään muilta apua.