Elämme pidempään – tehdään siitä parempaa

Julkaistu:

/

Ryhmä iäkkäitä ihmisiä seisomassa vaunun ympärillä.

Vanhustyön keskusliitto nostaa eduskuntavaaleihin 2027 kaksi keskeistä tavoitetta: ikääntyvien toimintakykyyn ja terveyden edistämiseen on panostettava ja valtion on turvattava iäkkäiden palvelujen riittävä rahoitus.

Suomi on pitkäikäisten ihmisten yhteiskunta. Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa voimakkaasti vielä 2040-luvulle saakka. Pitkäikäisyys on suuri saavutus, mutta se edellyttää myös päätöksiä, joilla tuetaan hyvää ja toimintakykyistä elämää sekä varmistetaan tarvittavat palvelut.

– Elämme yhä pidempään, ja se on ennen kaikkea myönteinen asia. Nyt meidän on huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni voi myös elää hyvää ja omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. Samalla apua ja hoivaa on oltava saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara.

Ennaltaehkäisy on investointi hyvään vanhuuteen

Ikääntyvien toimintakyvyn vahvistaminen ja terveyden edistäminen parantavat elämänlaatua ja voivat vähentää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Vanhustyön keskusliitto esittää, että seuraavalla hallituskaudella turvataan vaikuttavan järjestölähtöisen ennaltaehkäisevän työn rahoitus, vahvistetaan turvallista asumista ja osallisuutta, varmistetaan digituen saatavuus sekä parannetaan ikääntyneiden rokotesuojaa.

Kaatumisten ehkäisy, yksinäisyyden lievittäminen, turvallinen asuminen ja digituki ovat esimerkkejä toimista, joilla voidaan tukea itsenäistä ja toimintakykyistä elämää.

Tarvittava palvelu on myös saatava

Ennaltaehkäisy ei kuitenkaan poista sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa, ja jo nyt niiden saatavuudessa on merkittäviä puutteita ja alueellisia eroja.

Vuoden 2025 lopussa lähes 2 300 iäkästä ihmistä odotti ympärivuorokautisen hoivan paikkaa, vaikka heille oli jo tehty palvelupäätös. Lokakuussa 2025 vain 52 prosenttia kotihoidon yksiköistä pystyi toteuttamaan vähintään asiakassuunnitelman mukaisen määrän palvelutunteja.

Vanhustyön keskusliitto vaatii, että valtion rahoituksen on vastattava kasvavaan palvelutarpeeseen ja mahdollistettava myönnettyjen palvelujen toteutuminen yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Palvelupäätös ei saa jäädä vain paperilla olevaksi oikeudeksi. Hyvä vanhuus ei saa riippua postinumerosta tai hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta.

Vanhustyön keskusliiton eduskuntavaalitavoitteet 2027 kiteytyvät kahteen tavoitteeseen:

  1. Panostetaan ikääntyvien toimintakykyyn ja terveyden edistämiseen.
  2. Valtion on turvattava iäkkäiden palvelujen riittävä rahoitus.

Elämme pidempään – tehdään siitä parempaa.

Lisätietoja

Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto, anni.lausvaara@vtkl.fi, p. 050 322 3021

Eva Korkiamäki, järjestöjohtaja, Vanhustyön keskusliitto, eva.korkiamaki@vtkl.fi, p. 045 228 0090

Tilanne vaatii päätöksiä

  • Vain 52 % kotihoidon yksiköistä pystyi lokakuussa 2025 toteuttamaan vähintään asiakassuunnitelman mukaisen määrän palvelutunteja.
  • Lähes 2 300 iäkästä ihmistä odotti vuoden 2025 lopussa ympärivuorokautisen hoivan paikkaa, vaikka heille oli jo tehty palvelupäätös.
  • Hoivapaikkaa odotettiin keskimäärin 61 vuorokautta.
  • Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömäärä väheni vuonna 2025 seitsemän prosenttia.

Lähteet: THL ja Hali