Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aivoterveydestä huolehtiminen läpi elämän on tärkeää, sillä aivot ovat tärkeä elin. Aivot osallistuvat lukuisiin kehon toimintoihin, kuten liikkumiseen, puhumiseen, aistimiseen ja ajatteluun. Ikääntyminen muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa, mikä korostaa aivoterveydestä huolehtimisen tärkeyttä.
Miten edistät aivoterveyttä?
Aivoterveyttä edistävät terveelliset elintavat, joista hyötyvät kaikki taustasta riippumatta. Suomalaisen FINGER-toimintamallin mukaan aivoterveyden edistämisen ja muistihäiriöiden riskin pienentämisen kannalta keskiössä ovat viisi ”sormea”:
- Terveellinen ruoka
- Fyysinen aktiivisuus
- Aivojumppa
- Sosiaalinen aktiivisuus
- Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta
Näiden lisäksi on tärkeää huolehtia myös muun muassa mielen hyvinvoinnista, päihteettömyydestä sekä unesta ja levosta.
Lue lisää aivoterveydestä
Lainaa tai hanki FINGER-tutkimukseen perustuva teos: Miia Kivipelto ja Mai-Lis Hellénius. (2022). Aivoterveys: Viiden sormen ohje. Kuinka pienennät muistihäiriöiden ja muistisairauksien riskiä? Kustantaja: Holm & Holm Books.
Aivojumppa
Samalla tavoin kuin keho tarvitsee fyysistä harjoittelua pysyäkseen kunnossa, myös aivot, ja erityisesti kognitiiviset toiminnot, tarvitsevat säännöllistä ja sopivan haastavaa harjoitusta läpi elämän. Kognitiivinen toimintakyky tarkoittaa tiedonkäsittelytaitojen yhteistoimintaa. Näitä toimintoja ovat muun muassa:
- muisti
- keskittyminen
- kielelliset toiminnot
- oppiminen
- ongelmien ratkaisu
- hahmotuskyky
Keinoja aivojen aktivointiin
Aivoja voi aktivoida sekä omatoimisesti että yhdessä muiden kanssa. Aivoja aktivoivia toimintoja ovat muun muassa:
- uusien asioiden opettelu
- musiikin kuuntelu ja soittaminen
- lukeminen
- rutiineista poikkeaminen
- aivovoimisteluliikkeet
- kielten opiskelu
- ristisanatehtävät
- pelien pelaaminen
Aivojumpan lisäksi uni ja lepo ovat aivoille tärkeää, jonka vuoksi on tärkeä huolehtia riittävästä palautumisesta.
Treenaa aivojasi
Sosiaalinen aktiivisuus
Sosiaalinen aktiivisuus tukee aivoterveyttä ja voi ehkäistä muistisairauksia ikääntyessä. Sosiaalinen aktiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi:
- ystävän kanssa tapaamista
- ryhmäliikuntatuntia
- perheenjäsenen kanssa ulkoilua
- lukupiiriin osallistumista
- lenkkisaunavuorolla käymistä
- puhelua tai videopuhelua sukulaiselle
- vapaaehtoistoimintaan osallistumista
- kaupan kassahenkilön kanssa kuulumisten vaihtoa
- taloyhtiön pihatalkoisiin osallistumista
Monet sosiaalisen aktiivisuuden muodot edistävät aivoterveyttä myös muiden FINGER-mallin osa-alueiden eli ”sormien” kautta. Esimerkiksi ryhmäliikuntatunnilla sosiaalinen aktiivisuus yhdistyy luontevasti fyysiseen aktiivisuuteen sekä aivojumppaan, jolloin useat aivoterveyttä tukevat tekijät toteutuvat samanaikaisesti.
Miten lisätä sosiaalista aktiivisuutta?
Voit omalla toiminnallasi lisätä sosiaalisen aktiivisuuden määrää arjessa:
- Sovi säännöllisiä tapaamisia läheisten kanssa, esimerkiksi viikoittainen kahvihetki tai puhelu.
- Yhdistä sosiaalinen aktiivisuus arjen rutiineihin, kuten kauppareissuihin tai liikuntaan.
- Ole itse aktiivinen yhteydenpitäjä, vaikka se ei aina tuntuisi täysin tasapuoliselta.
- Osallistu rohkeasti ja aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan.
- Aloita matalalla kynnyksellä keskusteluja arjen kohtaamisissa, esimerkiksi naapurin kanssa.
Sosiaalisen aktiivisuuden ylläpitäminen voi olla haastavaa, mikäli ympärillä ei ole ihmisiä, joiden kanssa olla vuorovaikutuksessa ja tehdä asioita yhdessä. Samanhenkisiä ihmisiä voi kohdata esimerkiksi harrastustoiminnan parissa. Itselle mieluisia harrastusmahdollisuuksia voi etsiä esimerkiksi:
- kaupunkien liikuntapalveluista
- kansanopistoista
- työväenopistoista
- urheiluseuroista
- seurakunnista
- musiikkiopistoista
- seniorikeskuksista/palvelukeskuksista/palvelutaloista
Voit olla myös yhteydessä oman hyvinvointialueesi senioripalveluihin/ikääntyneiden palveluihin. Sieltä voit saada ohjausta sopivan harrastuksen löytämiseen ja sen myötä sosiaalisen aktiivisuuden ylläpitämiseen.
Internet mahdollistaa sosiaalista aktiivisuutta
Myös esimerkiksi sosiaalisen median ja keskustelupalstojen kautta voi tutustua uusiin ihmisiin ja pitää yhteyttä muihin. Digitaaliset yhteydenpitotavat ovat erityisen hyödyllisiä tilanteissa, joissa fyysinen osallistuminen on haastavaa esimerkiksi terveydellisten haasteiden tai pitkien etäisyyksien takia.