Paloturvallisuus paranee teippaamalla – Vanhustyön keskusliitto

Kaikkihan tietävät, että järjestys kotona ei paranna pelkästään viihtyisyyttä. Mutta se on myös paloturvallisuusseikka. Pölyinen jatkojohto on paloriski, kenkävuori oven edessä vaikeuttaa poistumista hätätilanteessa, ja kyllä, paloturvallisuutta voi parantaa myös hyvin asetetulla teipinpätkällä.

Kuinka vanhoja jatkojohtoja sinulla on käytössä? Paljonkohan jatkojohtoihin on vuosien saatossa kertynyt pölyä? Eipähän sitä jatkoroikkaa tule vaihdetuksi, vastahan se on 25 vuotta tuossa lipaston takana toiminut ja ihan ilman ongelmia. Ja ei, teippaamalla kulahtanut jatkojohto ei paloturvallisuutta paranneta. Risainen jatkojohto joutaa elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteeseen, jollainen on nykyään melkein joka marketissa.

Liesi on viaton liesipaloihin

Pöly onkin sähkölaitteiden paha vihollinen. Se estää ilman jäähdyttävän kulun ja aiheuttaa kuumentumista tai vaikka oikosulun. Siksi sähkölaitteet on syytä imuroida säännöllisesti. Siis myös se kaapiston kaveriksi upotettu jääkaappi-pakastin ainakin vuosittain.

Sähkölaitepalot ovat kotien yleisimpiä tulipaloja. Sähkölaitepalot ovat myös useimmiten estettävissä, koska laitteet itsessään ovat turvallisia. Palot johtuvat siitä, että ihmiset käyttävät laitteita vastoin käyttöohjeita, valvomatta tai epäkuntoisina.

Selkein esimerkki tästä ovat liesipalot. Sähkölaitteina liedet ovat viattomia. Ihmiset, jotka jäävät kokatessa tuijottelemaan telkkaria, nukahtavat ja tai lähtevätkin yllättäen ulkoiluttamaan koiraa, ovat syy liesipaloon. Liesivahti ei siis ole lainkaan huono hankinta kotiin, jonka asukkailla muisti ei ole aivan parhaassa vireessä. Järjestys se olla pitää myös hellan ääressä. Purkit ja pahvilaatikot kannattaa pitää hyvän turvavälin päässä liedestä.

Kompurointi ei nopeuta poistumista

Pienessä paniikissa, kun palonalku on täyttänyt huonetta jo savullakin, matka ulko-ovelle ja turvaan saattaa olla yllättävän pitkä. Lattioilla vaanivat tavarat saattavat pidentää matkaa entisestään tai jopa katkaista sen. Ei ole yhtään liioiteltua palauttaa pölynimuri letkuineen siivouskaappiin, eilisen päivän paita pyykkikoriin ja tietenkin kengät pois oven edestä.
Erityisesti kankeajalkaisten ihmisten kannattaa miettiä, mitä kautta kotoa pääsee hädän tullen turvallisesti ulos, ja pitää reitit selvinä.

Montako vanhaa akkua piileskelee teidän kaapeissa?

Sähkölaitteet ja akut ovat teemana tämän vuoden Paloturvallisuusviikossa. Akkukäyttöiset vempeleet ovat lisääntyneet viime vuosina hyökyaallon lailla. Akkuja on puhelimissa, tietokoneissa, kameroissa, kaukosäätimissä, polkupyörissä ja ties missä.

Valtaosa akkulaitteiden paloista syttyy, kun laite on latauksessa. Siksi laitteita ei kannata ladata silloin, kun itse on unten mailla.

Akut ovat sikäli hankalia, että jos akku syttyy, kuumenee liikaa tai käyttäytyy muuten sopimattomasti, niin sammuttamisessa onkin melkoinen tekeminen. Käryävän tai palavan akun voi yrittää siirtää sammutuspeitteen tai patakintaiden kanssa metalliseen, vettä täynnä olevaan kattilaan tai ämpäriin. Akku kannattaa nostaa kuiville vasta muutaman päivän päästä.

Jos kännykkää suurempi akkulaite palaa, on parasta hankkiutua ulos, sulkea ovet perässä ja soittaa 112 turvallisesta paikasta. Akkupalot ovat todella ärhäköitä. Leviävät sellaisina todella kuumina heitteinä ja erittävät vielä hyvin myrkyllisiä kaasujakin.

Laatikoiden pohjille ei kannata varastoida vanhoja akkulaitteita tai läjittäin käytettyjä paristoja. Käytetyissä paristoissa on yleensä vielä jonkin verran virtaa jäljellä. Ja tässä se otsikon asia viimein tulee: Käytettyjen paristojen navat kannattaa teipata piiloon. Teippaaminen on turvallisuusteko, koska se estää oikosulut, kun paristot odottavat kierrätykseen menemistä ja myös kierrätyksen aikana.

Vanhojen akkujen ja paristojen kierrätys on myös ekoteko! Niitä käytetään uusien paristojen valmistukseen.

PS. Palovaroitinkin on sähkölaite. Se tarvitsee virtaa toimiakseen. Varoitin kannattaa testata säännöllisesti. Kimakka piippaus kertoo, että sähköä on jäljellä.

Paloturvallisuusviikkoa vietetään 23.11. –1.12.2024. Tapahtumia koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Finanssiala, Suomen Kiinteistöliitto, Invalidiliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Tänä vuonna muka on myös tuottajayhteisö Recser. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.