Sosiaaliset yhteydet tarkoittavat kaikenlaista yhteydenpitoa muihin ihmisiin eli viestejä, tapaamisia ja mahdollisuuksia osallistumiselle. Sosiaalisella eristyneisyydellä tarkoitetaan objektiivista yhteyksien vähäisyyttä. Yksinäisyydellä tarkoitetaan subjektiivista kokemusta yhteyksien vähäisestä määrästä tai heikosta laadusta suhteessa omaan toiveeseen.
Sosiaaliset suhteet ovat ihmiselle lähtökohtaisesti tärkeitä. Sosiaalisten suhteiden on havaittu tukevan yksilöllistä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Sosiaaliset suhteet ovat tärkein yksinäisyyden lievittämisen keino, mutta ne eivät automaattisesti lievitä yksinäisyyttä, sillä yksinäisyyttä on mahdollista kokea myös ihmisten joukossa ja epätyydyttävissä suhteessa muihin ihmisiin.
Sosiaalinen eristyneisyys ja yksinäisyys ilmentävät sosiaalisten yhteyksien puutteita hieman eri tavoin ja ne ovat kumpikin terveysriskejä. Tutkimusten mukaan yksinäisyyttä kokevat sekä itsenäisesti kotona asuvat että yhteisöllisessä palveluasumisen piirissä olevat iäkkäät ihmiset. Yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys eivät välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Yksinäisyyttä kokeva ihminen ei aina ole eristynyt yhteyksistä. Sosiaalisesti eristynyt ihminen ei aina koe yksinäisyyttä. Sosiaalisten yhteyksien puute on yhteydessä lukuisiin terveyshaittoihin ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Sosiaaliset yhteydet
Yksinkertaisimmillaan sosiaalisilla yhteyksillä tarkoitetaan päivittäisiä tapaamisia, jotka koostuvat tervehtimisistä, kuulumisten vaihtamisesta ja esimerkiksi asiointiin liittyviä kohtaamisia. Niin sanotut ”kolmannet paikat” ovat tärkeitä päivittäisten kohtaamisten paikkojen. Kirjastoissa, lähikaupassa tai puistossa on luontevaa tervehtiä ja vaihtaa muutama sana aika tuntemattomienkin ihmisten kanssa, kun heitä tapaa säännöllisesti.
Erilaisissa tilanteissa toteutamme erilaisia vuorovaikutustyylejä ja vaihtelu tekee meille hyvää
”Kolmansien paikkojen” kuvaillaan yleisesti sijoittuvat ensimmäisen paikan eli kodin ja toisen paikan eli esimerkiksi työpaikan välille. Kodissa toteutuvat yleensä kaikkein läheisimmät ihmissuhteet ja työpaikassa tai sitä vastaavissa ympäristöissä ihmisillä on usein tiettyihin rooleihin perustuvia tehtäviä ja vastuita. Eläkeiässä toinen paikka voi olla esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan keskus, itselle tärkeä yhdistys tai muut säännöllisen toiminnan paikka.
Mukavan viestin vastaanottaminen melko varmasti ilahduttaa vastaanottajaa
Nykyisin yhteydenpito muihin perustuu yleensä viesteihin ja puheluihin. Osa kirjoittaa edelleen kirjeitä tai lähettää postikortteja. Puhelinsoitot ovat edelleen monelle tärkein yhteydenpitoväline. Teksti- ja whatsappviestejä käytetään myös vilkkaasti yhteydenpidossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisille on tavallista aliarvioida sitä, kuinka paljon toinen ihminen pitää hänestä eli esimerkiksi siitä, kuinka paljon tämä ilahtuisi viestistä.
Ihmisten ilmoille lähteminen edistää hyvinvointia monella tavalla
Harrastusryhmät, senioritoiminta ja esimerkiksi erilaiset yhdistykset ovat tärkeitä säännöllisten tapaamisten tapoja. Osa viihtyy käsityökerhossa, osalle kuntosali on mieluisin paikka vaihtaa kuulumisia lihasten vahvistamisen lisäksi. Osallistuminen erilaisiin tapaamisiin, tilaisuuksiin tai tapahtumiin on monelle tärkeä sosiaalisten yhteyksien vaalimisen tapa. Osallistuminen tukee hyvinvointia. Kotoa lähteminen ja osallistuminen ovat monipuolisia toimintoja, jotka tukevat parhaimmillaan toimintakykyä monipuolisesti.
Vapaaehtoistoiminta on hyödyllistä sekä autettavan että auttajan hyvinvoinnille
Auttaminen ja autettavana oleminen ovat vastavuoroista sosiaalisuutta. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä kevyen auttamisen ja osallistumisen toimintamuoto.
Osallisuudella tarkoitetaan usein paitsi osallistumista, myös vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuus ja toimijuus ovat tapaamisia ja tilaisuuksia kannattelevaa sosiaalista toimintaa, jossa otetaan kantaa, vaikutetaan ja kannetaan oman osuuden verran vastuuta ilmaiiristä ja tapahtumien etenemisestä. Osallistumisen aikaan saamia myönteisiä tunteita ovat esimerkiksi yhteisöön kuulumisen tunne ja minäpystyvyys, jotka erityisen merkityksellisiä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Ihmisen sosiaaliset suhteet koostuvat monista tekijöistä. Sosiaaliset suhteet liittyvät usein sosiaalisiin verkostoihin, joita ovat mm. perhe, sukulaiset, ystävät, vapaaehtoisverkostot ja naapurit. Laajat verkostot saattavat luonnostaan pitää yllä monipuolisia vuorovaikutussuhteita. Kutistuneet tai muuten olemattomat verkostot puolestaan taas heikentävät sosiaalista toimintakykyä.
Vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa sosiaalista toimintakykyä
Vuorovaikutustaitoihin kuuluu esimerkiksi kuuntelemisen, toisen asemaan asettumisen ja tilanteen lukemisen taidot. Vuorovaikutustaidot ovat kaksisuuntaisia eli myös omien näkemysten ja tunteiden ilmaiseminen sekä aloitteiden tekeminen ovat osa vuorovaikutustaitoja.
Toimintakykyä voi ylläpitää ja jopa kehittää sopivilla mahdollisuuksilla ja toimintamalleilla. Hyvä toimintakyky tukee ihmisen hyvinvointia ja arjessa suoriutumista. Ikääntyneen ihmisen sosiaalisesta toimintakyvystä on tärkeä huolehtia muiden toimintakyvyn osa-alueiden rinnalla.
Sosiaalisilla suhteilla onkin valtava merkitys ihmisille ja niiden eteen kannattaa nähdä vaivaa. Sosiaalisten suhteiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys. Niitä voi kuitenkin rakentaa minkä ikäisenä tahansa.
Lue lisää sosiaalisista yhteyksistä ja niiden vahvistamisesta:
Lue blogi avun pyytämisen taidosta: Osaatko jo tämän taidon?
Lue Metsästäjä-lehden artikkeli: Kun metsästyskaveri vanhenee – miten ottaa vaikea asia puheeksi?
Tutustu Mieli ry:n kokoamaan tietoon ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta.
WHO: From loneliness to social connection
Yksinäisyys ja sen lievittäminen
Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat keskenään eri asioita. Jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyyden tunne on henkilökohtainen. Sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi elämänmuutokset, kuten muutto, eläkkeelle jääminen, ero, terveysongelmat tai läheisen menettäminen. Joskus rikas ystäväpiiri voi kutistua olemattomaksi useammastakin syystä.
Yksinäisyys voi pitkittyessään heikentää ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista. Kevyet kohtaamiset eivät pidä yksinäisyyttä poissa, vaan siihen tarvitaan tunnetason kohtaamisia. Elämänpiirin kaventuessa arjesta voi tulla ainakin hetkittäin yksinäistä. Myös pelko yksin jäämisestä voi aiheuttaa huolta. Yksinäisyyden ehkäiseminen ja lievittäminen on mahdollista. (Terveyskirjasto, mielenterveystalo, Ystäväpiiri-toiminta.)
Yksinäisyys koskettaa kaikkia ikäryhmiä. Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä ihmisiä noin 1,35 miljoonaa, koko väestöstä heitä on lähes neljännes (vuosi 2025). Valtaosa ikäryhmästä asuu itsenäisesti kotona, heistä 30% kärsii yksinäisyydestä (Yksinäisyysbarometri, THL). Palveluasumisessa yksinäisten osuus on 55% (Kolster ym. 2025). Pitkäkestoinen yksinäisyys korostuu iäkkäiden keskuudessa (Yksinäisyysbarometri).
Lue lisää yksinäisyydestä:
Suomen Punainen Risti: Yksinäisyysbarometri
Mielenterveystalo: Yksinäisyys ja ikääntyminen
Mielenterveystalo: Yksinäisyyden omahoito-ohjelma
THL, sotkanet: Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet
Vanhustyön keskusliiton keinoja sosiaalisten yhteyksien rakentamiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen
- Ikävoimaa-ohjelmasta on syntymässä käytännöllisiä harjoitteita sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi www.vtkl.fi/ikavoimaa
- Ystäväpiiri-toiminta® lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä vaikuttavaksi todetun ja lämminhenkisen ryhmätoiminnan avulla. https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri/
- Senioritoiminta järjestää ikääntyneille ihmisille suunnattua ryhmätoimintaa, monipuolista virkistys- ja kesätoimintaa sekä tietoiltapäiviä Helsingissä. https://vtkl.fi/toiminta/senioritoiminta/
- Ikäopas-toiminnassa Ikäoppaat, eli ikääntyvät kokemusasiantuntijat, kertovat elämänkulusta, ikääntymisestä ja vanhuudesta omin sanoin. https://www.vanheneminen.fi/varaudu-vanhuuteen/ikaopas/
- Juttunetti on eläkeikäisten oma paikka, jossa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia ja saada vertaistukea. www.juttunetti.fi
