Kulttuurihyvinvoinnin keinot auttavat ottamaan taiteen osaksi arkea

Julkaistu:

/

Ryhmä iäkkäitä naisia ja miehiä laulaa yhdessä kuorossa. Laulajilla on edessään punaiset nuottikansiot.

Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa luovuuden ja taiteen aikaansaamaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Useimmat tietävät kulttuurin ja taiteiden hyvinvointia ja terveyttä vahvistavista vaikutuksista, mutta moni kokee epävarmuutta kokeilla harrastuksia, joita ei ole ennen kokeillut tai joissa kokee joskus aiemmin epäonnistuneensa. Yksinkertaisimmillaan kulttuurihyvinvoinnin toteuttaminen voi kuitenkin olla esimerkiksi lukemista, kauniin maiseman ihailua tai leppoisaa venyttelyä rauhallisen musiikin tahtiin.

Oman hyvinvoinnin vahvistaminen kulttuurihyvinvoinnin keinoin ei edellytä lahjakkuutta tai vaativaa harjoitusohjelmaa. Se voi olla hyvin pieniä kokeiluja uuden äärellä. Osallistuin itse kesäkuussa hyvinvointikirjoittamisen kurssille. Tiesin hyppääväni suureen tuntemattomaan, mutta ajattelin, että tarvitsen uudenlaisia harjoituksia kirjoittajana kehittymisen tueksi. Kurssilla ymmärsin lopulta, mistä hyvinvointikirjoittamisessa on kyse ja mielestäni tuo oivallukseni rohkaisee kulttuurihyvinvoinnin harrastamiseen laajemminkin.

Olen tottunut kirjoittamaan työkseni asiatekstejä. Niillä on aina jokin aihe ja selkeä tavoite. Sisällöt perustuvat tutkimukseen, asiantuntijateksteihin ja niiden perusteella tehtyihin johtopäätöksiin. Luova kirjoittaminen on myös tavoitteellista. Silloin työn alla on esimerkiksi jonkinlainen tarina tai runo. Tavoitteena on valmis teksti, joka välittää kirjoittajan oivalluksen tai idean lukijalle.

Hyvinvointikirjoittaminen sen sijaan on vapaata tekstiä, jonka sisällölle ei aseteta mitään tavoitetta. Ohjeena on esimerkiksi, että kirjoita vapaasti mitä mieleesi juolahtaa. Tätä kutsutaan tajunnanvirraksi. Tajunnanvirran kirjoittaminen on jonkinlaista lämmittelyä ja usein tekstit unohdetaan kirjoittamisen jälkeen. Joskus tajunnanvirtana syntynyttä tekstiä käytetään materiaalina yksittäisten sanojen ja ilmaisujen poimimiseen. Hyvinvointikirjoittaminen on siis tavoitteista vapaata kirjoittamisen ”höntsäilyä”.

Höntsäilyllä tarkoitetaan yleensä leppoisaa pelailua. Tarkoituksena on pelata niin, että kaikki kiinnostuneet pääsevät osallistumaan ja kaikilla olisi pelin jälkeen hyvä olo. Mielestäni höntsäily sopisi kuvaamaan monia kulttuurihyvinvoinnin harjoitteita. Kun kuulet radiosta mieluisaa musiikkia, voit liikahdella sen tahdissa sinulle sopivalla tavalla. Voit piirrellä reunaan maiseman tai jonkin asetelman. Höntsäillen piirrettyjä kuvia voi kutsua töherryksiksi tai raapustuksiksi ja juuri sellaisia ne saavat ollakin. Keskeistä on piirtäminen ja värittämisen teko, ei tulos.

Aivan viimeisimmän tutkimustiedon mukaan luova toiminta tukee hyvinvointia ja voi olla keskeinen osa toipumista. Luovan toiminnan vaikutukset aivojen toimintaan ja koko kehoon ovat esimerkiksi muistojen, mielikuvituksen ja tunteiden herättelyn kautta hyvin moninaiset. Kulttuurihyvinvoinnin, luovuuden tai taiteen tekemiselle suositellaan jopa säännöllisiä pienannoksia päivittäin ja mahdollisimman monipuolisia kokemuksia pitkin viikkoa ja satunnaisia merkityksellisempiä kokemuksia.

Hyvinvointikirjoittamisen harjoitukset epäilyttivät ja jännittivät minua alkuun. Sitten huomasin, että voin kirjoitella typeriäkin juttuja ilman, että tapahtuu mitään kovin ihmeellistä. Huomasin jopa, että varsinkin rohkeiden järjettömyyksien kirjoittaminen oli yllättävän virkistävää.

Hymyilevä silmälasipäinen nainen tummassa farkkutakissa vaaleaa taustaa vasten. Hänellä on pitkät ruskeat hiukset ja sinivihreät korvakorut.

Kirjoittanut

Suvi Fried

Ikävoimaa-koordinaatiohankkeen ohjelmakoordinaattori