Joustavuuden avulla jaksat hyvinvoinnin vaatimat ponnistelut ja vaivat

Ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset viestivät meille ympäristön vaikutuksesta itseemme, mutta myös omasta sisäisestä tilanteesta. Ajatusten ja tunteiden virta on loputon ja joskus voi olla vaikea saada selvää siitä, missä mennään ja mitä minulle oikein kuuluu. Tunteita ja tuntemuksia kohtaan voi olla välinpitämätön, mutta pidemmän päälle on tarkoituksenmukaista panna ainakin lyhyesti merkille erilaiset esiin nousevat tunteet, tuntemukset ja ottaa huomioon niiden välittämä tieto omasta hyvinvoinnista. Tässä suuntaan huomion muutamaan mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuteen.

Nykytiedon mukaan mielen hyvinvoinnin kannalta mielen joustavuus tukee selviytymistä hankalissa tilanteissa. Joustavuus tarkoittaa esimerkiksi lempeää suhtautumista epämiellyttäviin tunteisiin ja vaikeisiin ajatuksiin. Joustavuus antaa ikään kuin tilaa ottaa etäisyyttä kuormittaviin asioihin elämässä, vaikka samaan aikaan hyväksyy niiden olevan osa oma elämää.

Joustavan mielen ajattelun soveltamiseen sisältyy luottamus siihen, että vaikeudet eivät riko meitä. Saatamme olla jumissa vaikeuksiemme kanssa ja hetkellisesti voi vaikuttaa siltä, ettei ratkaisuja ole näköpiirissä. Joustavuuden ajattelun mukaisesti pattitilanteensa kanssa voi olla kärsivällisesti ja samaan aikaa etsiä tukea omia voimavaroja vahvistavista asioista, pyytää apua läheiseltä tai etsiä ratkaisuja ammattilaisen kautta.

Omia voimavaroja voi vahvistaa itselle hyvää tekevästä tekemisestä, toiminnasta. Ajattelun tai tunteiden jumit voivat lievittyä esimerkiksi liikkumisen, käsillä tekemisen, lukemisen tai musiikin avulla. Tietoisen läsnäolon harjoittelu auttaa joissakin tilanteissa rauhoittamaan poukkoilevaa mieltä. Läsnäolon tunnetta voi vahvistaa esimerkiksi keskittymällä aistimaan lähiympäristöä, ääniin, maisemaan tai tuoksuihin, tai suuntaamalla huomion omaan hengitykseen ja kehon tuntemuksiin.

Omien arvojen eli elämässä tärkeimpien asioiden listaaminen voi olla hyödyllinen keino pattitilanteen ratkaisujen etsimisessä. Arvojen mukainen harkinta tukee erityisesti vaikeiden valintojen tekemistä. Itselle tärkeiden tai sen kaikkein tärkeimmän arvon tunnistamiseen voi käyttää apuna erilaisia arvolistauksia. Suomalaisten tyypillisesti tärkeimpiä arvoja ovat esimerkiksi rehellisyys, perheen turvallisuus ja terveys. Oman arvolistauksen kärjessä voi olla myös jotakin aivan muuta, kuten sivistys, yhteisö tai eettisyys.

Vastuun ottaminen omasta mielen hyvinvoinnista on yhtäältä yksilöllinen taito. Nykytiedon mukaan yhteydet muihin ihmisiin ovat kuitenkin välttämättömiä hyvinvoinnin näkökulmasta. Oleellista on löytää itselle sopivat tavat ja rytmi yhteyksien ylläpitämiseksi. Yhteyksien ylläpidossa on kyse tunnetason kokemuksista ja konkreettisista kontakteista eli puheluista, keskusteluista, viesteistä tai tapaamisista.

Yhteyksien ylläpito vaatii myös epämukavuuden sietämistä, mikä sisältyy oikeastaan kaikkeen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Fyysisen kunnon harjoittelu johtaa yleensä hikoiluun ja hengästymiseen, jotka ovat monille erittäin epämukavia tuntemuksia. Useimmat kuitenkin hyväksyvät niiden välttämättömyyden, jotta onnistuu ylläpitämään riittävän toimintakyvyn vaatiman kunnon. Samaan tapaan mielen ja sosiaalisen hyvinvoinnin harjoitukset voivat hetkellisesti johtaa epämukavaan kiusallisuuden tunteeseen, osaamattomuuden tunteeseen tai kärsimättömyyteen. Näiden sietäminen ovat osa joustavan mielen harjoittamista.

Lähteet

Dennis Tirch, Benjamin Schoendorff, Laura R. Silberstein: Myötätunnon tiede. Psykologisen joustavuuden kehittäminen. Suom. Teija Hartikainen. Viisas elämä 2016.
Marja Saarenheimo: Vanhenemisen taito. Vastapaino 2017.