Ajankohtaista

Blogi: Tuossa hetkessä tunnen olevani osa tarinaa

Aurinkoinen kesäpäivä. Kaksi ihmistä kävelee hiekkatietä joen rannassa.

Olen tullut vapaaehtoisena mukaan ystävätoimintaan keväällä 2022. On ollut onnekasta saada tutustua tätä kautta ihmiseen, jonka kanssa on hyvä olla ja kävellä käpästellä.

Vanhusten tarve vuorovaikutukseen uusien ihmisten kanssa voi kummuta käytännön syistä. Kun ikää kertyy pitkälle yli 80 vuotta, ikätoverit harvenevat.

Vapaaehtoisena olen huomannut, että vanhus voi kokea yksinäisyyttä, vaikka välit omaisiin olisivat kunnossa.

Ystävätoiminta tarjoaa vanhukselle mahdollisuuden jäsentää oman elämänsä tarinaa omaan tahtiin uuden ihmisen kanssa. Oman tarinan kertominen aktivoi muistia ja piristää mieltä. Uuteen ihmiseen tutustuminen voi antaa vanhukselle korjaavan kokemuksen tulla kuulluksi ja hyväksytyksi toverina.

Mahdollisuus tutustua uuteen ihmiseen ilman yhteisen menneisyyden painoa virkistää myös itseäni vapaaehtoisena. Kun ei ole pakkoa eikä velvollisuutta, tapaamisia sävyttää ilo ja kepeys.

Yhteinen mielenmaisema yhdistää

Vuorovaikutus uuden tuttavani kanssa on alusta asti ollut helppoa ja vaivatonta. Yhdistäviä piirteitä ovat vilkkaus, ilo ja hersyvä puheenparsi; se jokin, kun toisen seurassa on hyvä olla.

Vapaaehtoinen ystävätoiminta on tuonut elämääni uudenlaista kirkkautta ja kuulautta. On ihmeellistä huomata, miten luontevasti ajankäytölliset asiat järjestyvät, kun tapaamisiin ei liity velvoitetta.

Istahdamme terassille odottamaan jäätelöannoksia

Situunajäätelöä lasikupissa.

Tuttavuutta ystävävanhukseeni on kestänyt nyt kolmisen kuukautta. Eilisen kävelylenkin jälkeen istahdimme terassille odottamaan jäätelöannoksia, kun ystäväni alkoi kertoa elämästään pintatasoa syvemmin.

Varovasti, lause kerrallaan, uusi ystäväni alkoi jakaa elämänsä tarinaa. Aiemmin kuulemani lyhyet tarinat alkoivat asettua kohdilleen osaksi suurempaa kokonaisuutta.

Tuossa hetkessä tunnen olevani osa suurempaa tarinaa. Kehyskertomuksessa istumme terassilla uuden ystäväni kanssa. Kohtaaminen tuntuu siltä, kuin eläisin todeksi romaania tai elokuvaa. Tunne on yhdistelmä selkeyttä, kiitollisuutta, nöyryyttä ja elämän ihmeellisyyden ihmettelyä.

Koen olevani etuoikeutettu, kun saan elää tässä hetkessä ja tarinassa, ja kun saan yhdistää kuulemani tarinan osaksi oman elämäni tarinaa.

Elämää voi jäsentää paitsi kertomalla, niin myös kuuntelemalla

Mahdollisuus jäsentää omaa elämää uudella tavalla voi avautua ystävätoiminnan kautta myös vapaaehtoiselle. Suosittelen kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Kirjoittaja Taru, 50-vuotias työssäkäyvä Vanhustyön keskusliiton vapaaehtoinen keväästä 2022 alkaen.