Yhteistyöllä parempaa hoitoa – tiimien rooli ikääntyneiden palveluissa

Julkisessa keskustelussa on viime vuosina korostunut ikääntyvän väestön palveluiden ja hoidon laadun turvaaminen. Samalla on noussut esiin myös hoitajien kasvava kuormitus sekä alanvaihtoaikeet. Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa toimii useimmissa yksiköissä tiimejä, joiden tavoitteena on parantaa sekä asiakkaiden hoidon laatua että hoitajien työhyvinvointia.

Tiimillä tarkoitetaan tässä joko viralliseen organisaatiorakenteeseen kuuluvaa tiimiä tai yksikössä erikseen sovittua epävirallista tiimirakennetta, josta voidaan käyttää myös esimerkiksi nimitystä siipi, solu, moduuli, koti tai muuta nimeä, jolla on oma kiinteä henkilöstönsä. Toisin kuin hollantilaisessa Buurtzorg-mallissa, suomalaisilla tiimeillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta itse valita asiakkaitaan, eikä aina osallistua uusien työntekijöiden rekrytointiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston meneillään olevassa TOMA-hankkeessa (Työhyvinvointia ja hoidon laatua tukevat työn organisointimallit ikääntyneiden palveluissa, 2024–2026) selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia tiimeistä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Yhteensä 910 esihenkilöä kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta palveluasumisesta vastasi toukokuussa 2023 THL:n tekemään lakisääteiseen Vanhuspalvelujen toimintayksikkökyselyyn, jossa kerättiin myös esihenkilöiden kokemuksia tiimityöstä.

Tiimit vahvistivat hoidon jatkuvuutta – mutta eivät ilman haasteita

Esihenkilöt näkivät tiimien edistävän hoidon jatkuvuutta monin tavoin. Kun hoitajat tunsivat asiakkaansa, pystyttiin asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioimaan paremmin. Tiimityö vahvisti myös hoitajien itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa asiakkaiden hoidosta. Esihenkilöiden mukaan hoitajien taidot oman työn johtamisessa kuitenkin vaihtelivat merkittävästi, mikä vaikutti koko tiimin toimintaan.

Tiedonkulku tiimeissä nähtiin esihenkilöiden näkökulmasta hyvänä, vaikka vuokratyöntekijöiden ja sijaisten suuri määrä aiheutti ajoittain haasteita. Hoidon jatkuvuuden näkökulmasta esihenkilöt näkivät riskejä taas siinä, että hoitajat hoitivat ainoastaan samoja asiakkaita. Osa esihenkilöistä koki, että hoitajien pitkäaikainen työskentely samojen asiakkaiden kanssa saattoi heikentää hoitajan kykyä havaita muutoksia asiakkaiden terveydentilassa sekä hidastaa ammattitaidon kehittymistä.

Kuppikunnat tiimirajoja haastamassa

Tutkimuksemme mukaan tiivis toiminta tiimeissä saattoi sekä vahvistaa että heikentää yksikön toimintaa – riippuen siitä, miten yhteistyö tiimirajojen yli toimi. Esihenkilöiden näkökulmasta tiimien välinen yhteistyö nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

Tiimien välille saattoi muodostua kuppikuntia, joskus hoidon laadun kustannuksella, kun hoitajat epäröivät puuttua toisten tiimien toimintaan, vaikka havaitsivat ristiriitoja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Osa esihenkilöistä koki, että tiimien välinen yhteistyö parani työkierron kautta, kun taas toiset esihenkilöt toivat esiin, että hoitajat kokivat työnkierron kuormittavana.
Yhteistyön onnistumiseen tiimien välillä vaikuttivat hoitajien asenteet, motivaatio ja suhtautuminen muutoksiin. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja oikeanlainen johtaminen olivat avainasemassa yhteistyön kehittämisessä.

Työnkierto ratkaisuna sijaispulaan ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen?

Osa esihenkilöistä näki työnkierron tiimien välillä tärkeänä keinona järjestää sijaisia henkilöstön äkillisiin poissaoloihin. Erityisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työkierto mahdollisti hoitajien tutustumisen eri tiimeihin etukäteen, mikä paransi yhteistyötä ja hoidon jatkuvuutta äkillisissä poissaoloissa. Joissakin yksiköissä työnkierto toteutettiin hoitajien omasta aloitteesta, mikä lisäsi heidän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja työmotivaatiota.

Tutkimuksemme perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että tiimityö voi merkittävästi edistää hoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua, mutta erityisesti uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiseen tulee panostaa. Työkierron onnistunut toteutus edellyttää tasapainoa hoitajien toiveiden ja yksikön tarpeiden välillä.

Kirjoittajat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tutkija Henrika Karhulahti-Nordström, väitöskirjatutkija Visa Väisänen, erikoistutkija Petra Saukkonen, johtava tutkija Hanna Alastalo ja tutkimusprofessori Timo Sinervo

Lisätietoa TOMA-hankkeesta:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto: Työhyvinvointia ja hoidon laatua tukevat työn organisointimallit yksityisissä ja julkisissa ikääntyneiden palveluissa, 2024–2026. Rahoittajana Työsuojelurahasto.
https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyohyvinvointia-ja-hoidon-laatua-tukevat-tyon-organisointimallit-yksityisissa-ja-julkisissa-ikaantyneiden-palveluissa

Lähteet:

Karhulahti-Nordström, H., Väisänen, V., Saukkonen, P., Alastalo, H. & Sinervo, T. (2025). Teamwork and use of teams in services for older people: a qualitative study of Finnish nurse managers’ experiences. BMC Nursing, 24(1), 702.

Väisänen, V., Karhulahti-Nordström, H., & Sinervo, T. (2024). Tiimityön malli iäkkäiden palveluissa. Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa: Vanhuspalvelujen tila-seurannan tuloksia 2023. Toim. Sari Kehusmaa, Sari Honkanen & Petra Saukkonen.